Autonomian tarjoumia- vammaisten tulkkauspalveluiden yksin- ja mikroyrittäjien ammatillinen toimijuus
Jenu, Martti (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420972
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin vammaisten tulkkauspalveluiden kaksoisroolissa tulkkeina ja palveluntuottajina toimivat yksin- ja mikroyrittäjien ammatillista toimijuutta. Tutkimuskysymyksenä oli, miten vahva kohderyhmän ammatillinen toimijuus on, sekä mitkä konkreettiset seikat edistävät tai rajoittavat kohderyhmän ammatillista toimijuutta.
Ammatillista toimijuutta ei ole mitattu vammaisten tulkkauspalveluiden kontekstissa. Vammaisten tulkkauspalveluiden yksin- ja mikroyrittäjät sisältävät suuren osan vammaisten tulkkauspalveluiden palveluntuottajista sekä merkittävän osan vammaisten tulkkauspalveluiden tulkeista, eli kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkeista, puhevammaisten tulkeista sekä kirjoitustulkeista.
Ammatillista toimijuutta mitattiin ammatillisen toimijuuden mittarilla Webropol-kyselyn kautta. Mittari määritti ammatillisen toimijuuden vahvuuden viisiportaisella Likert-asteikolla kolmessa eri ulottuvuudessa, vaikuttaminen työssä, osallistuminen työssä sekä ammatillisen identiteetin neuvottelu. Lisäksi vastaajilta kerättiin kommentteja konkreettisista seikoista, jotka edistävät tai rajoittavat vastaajien ammatillista toimijuutta kussakin ammatillisen toimijuuden ulottuvuudessa.
Kysely lähetettiin yhteensä 102 palveluntuottajalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 31 osallistujaa. Kyselyyn vastasi 30 % kohderyhmästä. Kyselyn tulosten perusteella kohderyhmän ammatillinen toimijuus oli erittäin vahva, Likert-asteikon (1-5) mukaisesti 4,6 ulottuvuudessa vaikuttaminen työssä, 4,4 ulottuvuudessa osallistuminen työssä sekä 4,1 ulottuvuudessa ammatillisen identiteetin neuvottelu.
Kyselyn avoimissa kommenteissa korostui ammatillisen toimijuuden tarjoumina, eli ammatillista toimijuutta edistävinä tekijöinä vapaus, autonomia sekä yhteistyön merkitys sekä kollegoiden että Kelan hankintayksikön ja vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen välillä. Lisäksi yksilölliset toimijuuden strategiat työn kontekstuaalisten seikkojen ja ammatillisen identiteetin välillä korostuivat. Ammatillista toimijuutta rajoittavana tekijänä vastaajat pitivät Kelaa, mutta konkreettisia seikkoja, miten Kela ammatillista toimijuutta rajoittaa ei esitetty.
Tutkimuksellisesta kehittämistyöstä saa perustietoa vammaisten tulkkauspalveluiden ammatillisesta toimijuudesta sekä yksin-ja mikroyrittäjien ammatillisen toimijuuden strategioista. Opinnäytetyön perusteella koko vammaisten tulkkausalan tulkkien ammatillisen toimijuuden selvittäminen toisi lisätietoa, miten palveluntuottajina toimivien tulkkien ja palkkasuhteessa toimivien tulkkien ammatillinen toimijuus ja ammatillisen toimijuuden strategiat eroavat. Lisäksi jatkotutkimus palveluntuottajien palveluntuottaja- ja hankintaosaamisen osaamisalueiden ja ammatillisen toimijuuden välillä hyödyttäisi ammattialaa.
Ammatillista toimijuutta ei ole mitattu vammaisten tulkkauspalveluiden kontekstissa. Vammaisten tulkkauspalveluiden yksin- ja mikroyrittäjät sisältävät suuren osan vammaisten tulkkauspalveluiden palveluntuottajista sekä merkittävän osan vammaisten tulkkauspalveluiden tulkeista, eli kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkeista, puhevammaisten tulkeista sekä kirjoitustulkeista.
Ammatillista toimijuutta mitattiin ammatillisen toimijuuden mittarilla Webropol-kyselyn kautta. Mittari määritti ammatillisen toimijuuden vahvuuden viisiportaisella Likert-asteikolla kolmessa eri ulottuvuudessa, vaikuttaminen työssä, osallistuminen työssä sekä ammatillisen identiteetin neuvottelu. Lisäksi vastaajilta kerättiin kommentteja konkreettisista seikoista, jotka edistävät tai rajoittavat vastaajien ammatillista toimijuutta kussakin ammatillisen toimijuuden ulottuvuudessa.
Kysely lähetettiin yhteensä 102 palveluntuottajalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 31 osallistujaa. Kyselyyn vastasi 30 % kohderyhmästä. Kyselyn tulosten perusteella kohderyhmän ammatillinen toimijuus oli erittäin vahva, Likert-asteikon (1-5) mukaisesti 4,6 ulottuvuudessa vaikuttaminen työssä, 4,4 ulottuvuudessa osallistuminen työssä sekä 4,1 ulottuvuudessa ammatillisen identiteetin neuvottelu.
Kyselyn avoimissa kommenteissa korostui ammatillisen toimijuuden tarjoumina, eli ammatillista toimijuutta edistävinä tekijöinä vapaus, autonomia sekä yhteistyön merkitys sekä kollegoiden että Kelan hankintayksikön ja vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen välillä. Lisäksi yksilölliset toimijuuden strategiat työn kontekstuaalisten seikkojen ja ammatillisen identiteetin välillä korostuivat. Ammatillista toimijuutta rajoittavana tekijänä vastaajat pitivät Kelaa, mutta konkreettisia seikkoja, miten Kela ammatillista toimijuutta rajoittaa ei esitetty.
Tutkimuksellisesta kehittämistyöstä saa perustietoa vammaisten tulkkauspalveluiden ammatillisesta toimijuudesta sekä yksin-ja mikroyrittäjien ammatillisen toimijuuden strategioista. Opinnäytetyön perusteella koko vammaisten tulkkausalan tulkkien ammatillisen toimijuuden selvittäminen toisi lisätietoa, miten palveluntuottajina toimivien tulkkien ja palkkasuhteessa toimivien tulkkien ammatillinen toimijuus ja ammatillisen toimijuuden strategiat eroavat. Lisäksi jatkotutkimus palveluntuottajien palveluntuottaja- ja hankintaosaamisen osaamisalueiden ja ammatillisen toimijuuden välillä hyödyttäisi ammattialaa.