Palautteella paremmaksi: Työterveyslaitoksen palautekäytäntöjen ja palautekulttuurin kehittäminen
Lindroth-Hämäläinen, Heidi (2024)
Lindroth-Hämäläinen, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624357
Tiivistelmä
Palautekäytäntöjen ja palautekulttuurin kehittäminen asetettiin Työterveyslaitoksen sisäisen toiminnan erityiseksi kehittämiskohteeksi vuosille 2023–2024, sillä hybridityöhön siirtyminen toi mukanaan omat haasteensa johtamiselle ja vuorovaikutukselle, samalla heikentäen palautteen antamisen käytäntöjä. Työterveyslaitoksen henkilöstöltä tuli myös parannustoiveita palautteen saamisesta ja sen antamisen tavoista. Toimivat palautekäytännöt nähtiin merkittävä osana hyvinvoivaa, oppivaa ja menestyvää työyhteisöä. Työterveyslaitoksen rooli työhyvinvoinnin asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä korosti hyvän esimerkin näyttämisen velvoitetta muille organisaatioille. Osana opinnäytetyötä haluttiin selvittää palautteen vaikutusta yhteisöllisyyteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Työterveyslaitoksen työyhteisön palautekäytäntöjä ja palautekulttuuria. Tarkoituksena oli tuoda käyttöön hyödyllisiä palautekäytäntöjä sekä ohjeita palautteen antamiseen, pyytämiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi haluttiin tuottaa myös muille työyhteisöille sovellettavissa olevaa tietoa hyvistä palautekäytännöistä.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli kokeilukulttuuri. Neljässä työpajassa löydettiin jokaiselle neljälle kokeiluryhmälle kolme kokeiltavaa palautekäytäntöä. Näiden hyödyllisyyttä selvitettiin kokeilujaksojen jälkeen kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Muiden organisaatioiden palautekäytäntöjä selvitettiin benchmarking-menetelmällä, joka toteutettiin lomakekyselynä. Lisäksi hyödynnettiin tekoälyä ideoimaan hyviä palautekäytäntöjä.
Opinnäytetyön tuotoksena muodostettiin hyödyllisiä palautekäytäntöjä sekä mm. palautteen antamiseen, pyytämiseen ja vastaanottamiseen vinkkejä kokoava kirjallinen tuotos, Palautteen vinkkipankki.
Opinnäytetyön tuloksena löydettiin hyödyllisiä palautekäytäntöjä ja niistä muodostettiin suosituksia, kuten työkokonaisuuden päätteeksi pidettävät palautekeskustelut, arkisen palautteen vahvistaminen ja palautteen pyytäminen. Kokonaistulokset palautteen vaikutuksesta yhteisöllisyyteen osoittivat, että toimivat palautekäytännöt vaikuttavat positiivisesti yhteisöllisyyden kokemukseen työyhteisössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Työterveyslaitoksen työyhteisön palautekäytäntöjä ja palautekulttuuria. Tarkoituksena oli tuoda käyttöön hyödyllisiä palautekäytäntöjä sekä ohjeita palautteen antamiseen, pyytämiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi haluttiin tuottaa myös muille työyhteisöille sovellettavissa olevaa tietoa hyvistä palautekäytännöistä.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli kokeilukulttuuri. Neljässä työpajassa löydettiin jokaiselle neljälle kokeiluryhmälle kolme kokeiltavaa palautekäytäntöä. Näiden hyödyllisyyttä selvitettiin kokeilujaksojen jälkeen kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Muiden organisaatioiden palautekäytäntöjä selvitettiin benchmarking-menetelmällä, joka toteutettiin lomakekyselynä. Lisäksi hyödynnettiin tekoälyä ideoimaan hyviä palautekäytäntöjä.
Opinnäytetyön tuotoksena muodostettiin hyödyllisiä palautekäytäntöjä sekä mm. palautteen antamiseen, pyytämiseen ja vastaanottamiseen vinkkejä kokoava kirjallinen tuotos, Palautteen vinkkipankki.
Opinnäytetyön tuloksena löydettiin hyödyllisiä palautekäytäntöjä ja niistä muodostettiin suosituksia, kuten työkokonaisuuden päätteeksi pidettävät palautekeskustelut, arkisen palautteen vahvistaminen ja palautteen pyytäminen. Kokonaistulokset palautteen vaikutuksesta yhteisöllisyyteen osoittivat, että toimivat palautekäytännöt vaikuttavat positiivisesti yhteisöllisyyden kokemukseen työyhteisössä.