Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa
Hieta-aho, Helmi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324696
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on lainopillinen tutkimus edunvalvojan määräämisestä lapselle esitutkinnassa.Tavoitteena on, että tämä opinnäytetyö esittelee edunvalvojan määräämistä koskevan prosessin ja antaa vinkkejä hakemuksen laatimiseen sekä tutustuttaa lukijan yleisellä tasolla edunvalvojan rooliin rikosprosessissa.
Edunvalvojan määräämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen huoltajat eivät voi valvoa lapsen etua, vaan heidän tilalleen tulee määrätä edunvalvojan sijainen. Tutkimuksessa käydään läpi, milloin edunvalvojan sijainen tulee määrätä eli on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja tai muu edustaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua. Toisekseen todetaan, milloin edunvalvojan määrääminen on selvästi tarpeetonta.
Määräämistä koskeva prosessi selostetaan käytännönläheisesti. Työssä tarkastellaan erikseen perusmuotoista edunvalvojan määräämistä ja kiireellisiä tilanteita koskevaa väliaikaismääräystä. Lisäksi käsitellään lyhyesti edunvalvojan vaihtamista koskevaa prosessia.
Työssä käydään läpi myös edunvalvojan roolia. Tarkoituksena on selostaa, kuka voi toimia edunvalvojana ja mitä tehtäviä edunvalvoja hoitaa. Lopuksi tarkastellaan Tandem-mallin ja Yhden juristin -mallin välisiä eroja. Tandem-mallissa edunvalvoja ja oikeusavustaja ovat eri henkilöitä, kun taas Yhden juristin -mallissa sama henkilö hoitaa molempia tehtäviä. Loppupäätelmänä Tandemmalli on lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto.
Yhteenvetona edunvalvojan määrääminen on oikeuskäytännön valossa hyvällä tasolla. Prosessia tulisi kuitenkin kehittää nopeammaksi ja valtakunnallisella tasolla yhteneväisemmäksi.
Edunvalvojan määräämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen huoltajat eivät voi valvoa lapsen etua, vaan heidän tilalleen tulee määrätä edunvalvojan sijainen. Tutkimuksessa käydään läpi, milloin edunvalvojan sijainen tulee määrätä eli on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja tai muu edustaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua. Toisekseen todetaan, milloin edunvalvojan määrääminen on selvästi tarpeetonta.
Määräämistä koskeva prosessi selostetaan käytännönläheisesti. Työssä tarkastellaan erikseen perusmuotoista edunvalvojan määräämistä ja kiireellisiä tilanteita koskevaa väliaikaismääräystä. Lisäksi käsitellään lyhyesti edunvalvojan vaihtamista koskevaa prosessia.
Työssä käydään läpi myös edunvalvojan roolia. Tarkoituksena on selostaa, kuka voi toimia edunvalvojana ja mitä tehtäviä edunvalvoja hoitaa. Lopuksi tarkastellaan Tandem-mallin ja Yhden juristin -mallin välisiä eroja. Tandem-mallissa edunvalvoja ja oikeusavustaja ovat eri henkilöitä, kun taas Yhden juristin -mallissa sama henkilö hoitaa molempia tehtäviä. Loppupäätelmänä Tandemmalli on lapsen edun kannalta parempi vaihtoehto.
Yhteenvetona edunvalvojan määrääminen on oikeuskäytännön valossa hyvällä tasolla. Prosessia tulisi kuitenkin kehittää nopeammaksi ja valtakunnallisella tasolla yhteneväisemmäksi.