Nuorilähtöinen yhteiskehittämisen malli starttipajatoimintaan
Kostamo, Erika (2024)
Kostamo, Erika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092625684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092625684
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella starttipajatoiminnan nykytilaa ja sen kehitysmahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa. Starttipajojen tarjoama valmennus on merkittävä tukimuoto nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat apua elämäntaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Starttipajatoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden vahvistaa sosiaalisia taitojaan, löytää suuntaa tulevaisuudelleen sekä siirtyä kohti opintoja, työelämää tai muuta mielekästä toimintaa.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Valo-Valmennusyhdistys, joka tukee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuutta, kuntoutumista ja työllistymistä. Opinnäytetyö keskittyi Kuopion Valo-Valmennusyhdistyksen nuorten starttipaja Suuntaan, joka tarjoaa matalan kynnyksen starttivalmennusta 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Suunnassa nuoria tuetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla arjen hallinnan, sosiaalisten taitojen ja yksilöllisten tulevaisuuden polkujen löytämisessä.
Opinnäytetyön kehittämistehtäviksi muotoutuivat seuraavat kysymykset: 1. Millaisia vaikutuksia yhteiskunnan muutoksilla on starttipajatoimintaan? 2. Millä keinoilla starttipajatoimintaa voidaan tukea ja tuoda entistä näkyvämmäksi? Starttipajatoiminnan asiantuntijoiden teemahaastattelut tukivat aihealueiden käsittelyä sekä toivat esiin konkreettisia esimerkkejä ja näkemyksiä toiminnan kehittämisestä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yhteiskehittämisen malli, jota järjestöt voivat hyödyntää nuorten ja järjestöjen välisessä toiminnan kehittämisessä sekä yhteistyöverkostoissa. Yhteiskehittämisen malli tukee erityisesti järjestötoimijoita, jotka haluavat vahvistaa nuorten osallisuutta ja osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Mallin avulla voidaan luoda entistä osallistavampia ja vaikuttavampia toimintamalleja, jotka vastaavat nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. The aim of this thesis was to examine the current state of start-up workshops and their development potential in a changing society. The coaching provided by these workshops is a crucial form of support for young adults in developing both life and work skills. The workshops offer opportunities for young people to strengthen their social skills, define a direction for their future, and progress towards studies, employment, or other meaningful activities.
The thesis was commissioned by Valo-Valmennusyhdistys, an association supporting the inclusion, rehabilitation, and employment of disadvantaged young people. The focus was on Suunta, a youth start-up workshop that provides low-threshold coaching for young adults aged 18–29 who are at risk of exclusion from education and working life. Suunta supports these individuals through both individual and group coaching, with a focus on everyday life management, social skills, and personalized pathways for the future.
The following questions guided the development tasks of the thesis: 1. What effects do societal changes have on start-up workshop activities? 2. How can these activities be better supported and made more visible? Thematic interviews with experts in the field provided insights and concrete examples on how to improve these activities.
The thesis resulted in a youth-oriented a co-development model that can be used to foster collaboration between young people and organisations, as well as within cooperation networks. This model supports organisations in strengthening youth involvement in the planning and implementation of activities. By utilizing this approach, more inclusive and impactful operational models can be created to meet the needs and aspirations of young people.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Valo-Valmennusyhdistys, joka tukee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuutta, kuntoutumista ja työllistymistä. Opinnäytetyö keskittyi Kuopion Valo-Valmennusyhdistyksen nuorten starttipaja Suuntaan, joka tarjoaa matalan kynnyksen starttivalmennusta 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Suunnassa nuoria tuetaan yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla arjen hallinnan, sosiaalisten taitojen ja yksilöllisten tulevaisuuden polkujen löytämisessä.
Opinnäytetyön kehittämistehtäviksi muotoutuivat seuraavat kysymykset: 1. Millaisia vaikutuksia yhteiskunnan muutoksilla on starttipajatoimintaan? 2. Millä keinoilla starttipajatoimintaa voidaan tukea ja tuoda entistä näkyvämmäksi? Starttipajatoiminnan asiantuntijoiden teemahaastattelut tukivat aihealueiden käsittelyä sekä toivat esiin konkreettisia esimerkkejä ja näkemyksiä toiminnan kehittämisestä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yhteiskehittämisen malli, jota järjestöt voivat hyödyntää nuorten ja järjestöjen välisessä toiminnan kehittämisessä sekä yhteistyöverkostoissa. Yhteiskehittämisen malli tukee erityisesti järjestötoimijoita, jotka haluavat vahvistaa nuorten osallisuutta ja osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Mallin avulla voidaan luoda entistä osallistavampia ja vaikuttavampia toimintamalleja, jotka vastaavat nuorten tarpeisiin ja toiveisiin.
The thesis was commissioned by Valo-Valmennusyhdistys, an association supporting the inclusion, rehabilitation, and employment of disadvantaged young people. The focus was on Suunta, a youth start-up workshop that provides low-threshold coaching for young adults aged 18–29 who are at risk of exclusion from education and working life. Suunta supports these individuals through both individual and group coaching, with a focus on everyday life management, social skills, and personalized pathways for the future.
The following questions guided the development tasks of the thesis: 1. What effects do societal changes have on start-up workshop activities? 2. How can these activities be better supported and made more visible? Thematic interviews with experts in the field provided insights and concrete examples on how to improve these activities.
The thesis resulted in a youth-oriented a co-development model that can be used to foster collaboration between young people and organisations, as well as within cooperation networks. This model supports organisations in strengthening youth involvement in the planning and implementation of activities. By utilizing this approach, more inclusive and impactful operational models can be created to meet the needs and aspirations of young people.