Nuorisorikollisuus Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella : 15-17 vuotiaiden rikollisuuden kehitys ja alueelliset erot vuosina 2017-2022
Tynkkynen, Jasmin (2024)
Tynkkynen, Jasmin
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426095
Tiivistelmä
Nuorisorikollisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaikuttaa suoraan poliisityöhön ja rikollisuuden ehkäisyyn. Nuorten rikollinen käyttäytyminen heijastaa laajempia yhteiskunnallisia trendejä ja ongelmia, ja poliisin on tärkeää ymmärtää näitä trendejä, jotta resurssit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan kohdistaa tehokkaasti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorisorikollisuutta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella vuosina 2017–2022, keskittyen erityisesti 15–17-vuotiaiden rikollisuuteen. Työn päätutkimuskysymykset olivat: 1) Onko poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä, jossa epäilty on 15–17-vuotias, kasvanut vai vähentynyt tarkastelujaksolla? 2) Mitkä ovat olleet yleisimmät rikosnimikkeet 15–17-vuotiaiden epäiltyjen rikoksissa vuosina 2017–2022? 3) Onko Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen eri kuntien rikostilastoissa eroja viiden yleisimmän rikoksen osalta 15–17-vuotiaiden keskuudessa?
Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tilastoanalyysia hyödyntäen tutkimuksen tuloksista havaittiin, että poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut kaikissa tarkastelluissa rikoslajeissa, mikä poikkeaa aiemmista tutkimuksista, joissa on raportoitu rikosmäärien laskusta. Erityisesti suurten kaupunkien, kuten Espoon, rikollisuus oli korkeampaa verrattuna pienempiin kuntiin, kuten Kauniainen ja Inkoo. Kuntien yleisimmissä rikosnimikkeissä havaittiin myös vaihtelua.
Tulokset korostavat tarvetta kohdistaa resursseja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä alueellisesti, erityisesti suurissa kaupungeissa. Ne myös korostavat, kuinka tärkeää on ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja valvonnassa.
Tulevaisuuden tutkimuksissa voitaisiin tarkastella nuorisorikollisuuden polarisaatio- ja kasaantumisilmiöitä alueellisesti, sekä tutkia kaupunkien ja kuntien asukasmäärien ja rikosmäärien välistä suhdetta. Näiden ilmiöiden tutkiminen voisi tuoda lisäymmärrystä rikollisuuden kehityksestä ja auttaa kohdentamaan ennaltaehkäisytoimenpiteitä entistä tehokkaammin
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorisorikollisuutta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella vuosina 2017–2022, keskittyen erityisesti 15–17-vuotiaiden rikollisuuteen. Työn päätutkimuskysymykset olivat: 1) Onko poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä, jossa epäilty on 15–17-vuotias, kasvanut vai vähentynyt tarkastelujaksolla? 2) Mitkä ovat olleet yleisimmät rikosnimikkeet 15–17-vuotiaiden epäiltyjen rikoksissa vuosina 2017–2022? 3) Onko Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen eri kuntien rikostilastoissa eroja viiden yleisimmän rikoksen osalta 15–17-vuotiaiden keskuudessa?
Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tilastoanalyysia hyödyntäen tutkimuksen tuloksista havaittiin, että poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut kaikissa tarkastelluissa rikoslajeissa, mikä poikkeaa aiemmista tutkimuksista, joissa on raportoitu rikosmäärien laskusta. Erityisesti suurten kaupunkien, kuten Espoon, rikollisuus oli korkeampaa verrattuna pienempiin kuntiin, kuten Kauniainen ja Inkoo. Kuntien yleisimmissä rikosnimikkeissä havaittiin myös vaihtelua.
Tulokset korostavat tarvetta kohdistaa resursseja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä alueellisesti, erityisesti suurissa kaupungeissa. Ne myös korostavat, kuinka tärkeää on ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja valvonnassa.
Tulevaisuuden tutkimuksissa voitaisiin tarkastella nuorisorikollisuuden polarisaatio- ja kasaantumisilmiöitä alueellisesti, sekä tutkia kaupunkien ja kuntien asukasmäärien ja rikosmäärien välistä suhdetta. Näiden ilmiöiden tutkiminen voisi tuoda lisäymmärrystä rikollisuuden kehityksestä ja auttaa kohdentamaan ennaltaehkäisytoimenpiteitä entistä tehokkaammin