Latentin inhibition vaikutus havainnointikykyyn

Abstract

Poliisityön tekeminen edellyttää jatkuvaa tosiseikkoihin perustuvaa havainnointia, jonka avulla ylläpidetään ja päivitetään tilannekuvaa, sekä varmistetaan työturvallisuus ja päätöksenteko, jotta voidaan turvata tai puuttua ihmisten perustuslailla suojattuihin oikeuksiin. Koska jatkuva havainnointi on olennainen osa onnistunutta tietojohtoista poliisitoimintaa, on tärkeää tarkastella sen taustalla olevia mekanismeja, kuten tämän opinnäytetyön aiheena olevaa latenttia inhibitiota eli esitietoista ärsykkeiden suodatusmekanismia. Havainnointikykyyn liittyvien mekanismien ymmärtäminen auttaa poliisia ymmärtämään, miksi tietyt havainnot tehtiin ja mitkä tekijät vaikuttivat niiden tietoisuuteen päätymiseen, tukien siten ammatillista kasvua työtehtävästä riippumatta.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia, miten latentti inhibitio vaikuttaa havainnointikykyyn, sekä miten alhainen latentti inhibitio muuttaa yksilön havainnointikykyä. Katsauksen tuloksena esiteltiin ilmiön teoreettinen viitekehys, jonka pohjalta arvioitiin tutkimustuloksia poliisityön näkökulmasta. Aineistoja haettiin kolmesta tietokannasta tarkasti valikoiduilla englanninkielisillä hakusanoilla, jonka jälkeen aineistoa rajattiin peilaamalla niitä tutkimuskysymyksiin, mutta myös varmistamalla, että tarkasteltava aineisto oli vertaisarvioitua ja keskeistä alan tutkimuksessa. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksessa havaittiin, että latentti inhibitio vaikuttaa merkittävästi yksilön kykyyn suodattaa olennaisia havaintoja epäolennaisista. Latentin inhibition vaikutus korostuu poliisitehtävillä, joissa poliisi joutuu jatkuvasti seulomaan suuria määriä ympäristön ärsykkeitä. Latentin inhibition alentuminen tarkoittaa, että yksilö havaitsee enemmän ympäristön ärsykkeitä joko parantaen havainnointikykyä tai aiheuttaen kognitiivista ylikuormitusta, riippuen muista yksilön ominaisuuksista, kuten persoonallisuuspiirteistä tai älykkyydestä. Latenttia inhibitiota voitaisiin kehittää koulutusohjelmien avulla, joissa painotetaan valikoivaa tarkkaavaisuutta esimerkiksi PREP-menetelmää tai simuloituja tilanteita hyödyntämällä, joissa opetellaan suodattamaan olennaisia ärsykkeitä epäolennaisista.

Police work requires continuous, fact-based observation in order to maintain situational awareness, ensure occupational safety, and support decision-making to protect or intervene in individuals’ constitutionally protected rights. Since ongoing observation is an essential component of successful data-driven policing, it is important to examine the underlying mechanisms, such as latent inhibition – the preconscious stimulus filtering mechanism that is the subject of this thesis. Understanding the mechanisms related to perceptual ability helps police officers comprehend why certain observations are made and what factors influence their emergence into consciousness, thereby supporting professional growth regardless of their job title.

The purpose of this literature review was to investigate how latent inhibition affects perceptual ability and how low latent inhibition alters an individual's capacity to observe. The review presented a theoretical framework of the phenomenon, upon which research findings were evaluated from the perspective of police work. Articles were gathered from three databases using carefully selected English-language search terms. The collected data were then narrowed by aligning them with the research questions and ensuring that the sources were peer-reviewed and central to the field's research. The material was analyzed using data-driven content analysis.

This study found that latent inhibition significantly influences an individual's ability to filter essential observations from non-essential ones. The effect of latent inhibition is particularly pronounced in police duties, where officers must continuously comb through large amounts of environmental stimuli. A decrease in latent inhibition means that an individual perceives more environmental stimuli, which can either enhance observational ability or cause cognitive overload, depending on other personal characteristics such as personality traits or intelligence. Training programs that emphasize selective attention could help improve latent inhibition, e.g., by utilizing the PREP-method or simulated scenarios where one learns to filter essential stimuli from non-essential ones.