Toimiva perehdytys perusopetuksessa: uuden koulutyöntekijän vastaanottomalli Tampereella
Tuomarla, Kaisa (2024)
Tuomarla, Kaisa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110627498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110627498
Tiivistelmä
Perehdyttäminen on lakisääteistä uuden työntekijän opastusta työtehtäviinsä, työyhteisöönsä ja organisaatioonsa. Perehdyttämisestä on tehty varsin runsaasti opinnäytetöitä ja pro gradu -töitä, myös koulutyöyhteisöissä. Tampereen kaupungin perusopetuksessa on tehty yhteisiä perehdytysoppaita ja suunnitelmapohjia, mutta kouluilla on omia käytäntöjä, jotka vaihtelevat keskenään paljonkin. Perehdyttämiseen kaivattiin selkeyttä ja kehittämistoimia, jotka palvelisivat nimenomaan perusopetuksen moninaista työkenttää. Aiemmin tehdyt tutkimukset aiheesta eivät ohjaa perehdyttämistoimintaa kaupungissa, vaan toimivien käytäntöjen ja oman mallin luomiseen toivottiin omia kehittämistoimia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää toimivat toimenpiteet hyvälle tai riittävälle perehdytystoiminnalle jo olemassa olevista käytänteistä ja materiaaleista. Tämä tavoite muodostui myös työn pääkysymykseksi ja lisäkysymyksiksi. Kehittämistoiminta rajautuu Tampereen kaupungin perusopetukseen eli luokkien 1.-9. koulutyöyhteisöihin. Osallistavana tavoitteena on viedä kehittämistoiminnan tuottamia uuden mallin mukaisia toimenpiteitä käytäntöön.
Opinnäytetyölle saatiin tutkimuslupa Tampereen kaupungin perusopetukselta. Kaikkien perusopetuksen 30 koulun rehtoreille lähetettiin haastattelupyyntö. Lisäksi opinnäytetyöhön haettiin perehtyjän näkökulmaa lähettämällä kysely koko perusopetuksen henkilöstölle toiveena saada vastauksia kahden edellisen vuoden aikana uudessa työpaikassa aloittaneilta.
Tuloksista merkittävin oli kollegiaalisen tuen ja mentoroinnin tärkeys. Kahden eri mentorin toiminta saattoi samassa koulussa olla hyvinkin erilaista. Lisäksi voitiin tehdä johtopäätökset tarvittavasta materiaalista niin perehtyjälle kuin perehdytettävälle, yhteisistä perehdytystilaisuuksista ja perehdyttämisen seurannasta. Opinnäytetyön tuloksena perusopetukselle luotiin yhteisten suositusten malli, jonka tarvittavat materiaalit liitettiin perusopetuksen rehtoreiden saataville ladattavaksi oman koulun perehdytyskansioon. Lisäksi perusopetus otti järjestääkseen yhteisiä tervetulotilaisuuksia uudelle henkilöstölleen, joiden toteutuksesta vastasi opinnäytetyön tekijä yhdessä perusopetuksen hallinnon kanssa. Uuden mallin käytön seuranta on tutkimusta seuraava luonnollinen askel.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää toimivat toimenpiteet hyvälle tai riittävälle perehdytystoiminnalle jo olemassa olevista käytänteistä ja materiaaleista. Tämä tavoite muodostui myös työn pääkysymykseksi ja lisäkysymyksiksi. Kehittämistoiminta rajautuu Tampereen kaupungin perusopetukseen eli luokkien 1.-9. koulutyöyhteisöihin. Osallistavana tavoitteena on viedä kehittämistoiminnan tuottamia uuden mallin mukaisia toimenpiteitä käytäntöön.
Opinnäytetyölle saatiin tutkimuslupa Tampereen kaupungin perusopetukselta. Kaikkien perusopetuksen 30 koulun rehtoreille lähetettiin haastattelupyyntö. Lisäksi opinnäytetyöhön haettiin perehtyjän näkökulmaa lähettämällä kysely koko perusopetuksen henkilöstölle toiveena saada vastauksia kahden edellisen vuoden aikana uudessa työpaikassa aloittaneilta.
Tuloksista merkittävin oli kollegiaalisen tuen ja mentoroinnin tärkeys. Kahden eri mentorin toiminta saattoi samassa koulussa olla hyvinkin erilaista. Lisäksi voitiin tehdä johtopäätökset tarvittavasta materiaalista niin perehtyjälle kuin perehdytettävälle, yhteisistä perehdytystilaisuuksista ja perehdyttämisen seurannasta. Opinnäytetyön tuloksena perusopetukselle luotiin yhteisten suositusten malli, jonka tarvittavat materiaalit liitettiin perusopetuksen rehtoreiden saataville ladattavaksi oman koulun perehdytyskansioon. Lisäksi perusopetus otti järjestääkseen yhteisiä tervetulotilaisuuksia uudelle henkilöstölleen, joiden toteutuksesta vastasi opinnäytetyön tekijä yhdessä perusopetuksen hallinnon kanssa. Uuden mallin käytön seuranta on tutkimusta seuraava luonnollinen askel.