Poliisin voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmä - Nykytila ja kehittäminen
Eronen, Pasi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027049
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvitti laadullisen tutkimuksen keinoin, haastatteluin, poliisin voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmän johtamista ja organisointia poliisilaitoksissa. Poliisin valtakunnalliset yksiköt on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Voimankäytön ylläpitokoulutus on ainoa täydennyskou lutuksen laatu, joka on lainsäädännössä asetuksen tasolla säädetty pakolliseksi järjestettäväksi koulutukseksi poliisiyksiköille. Sisäministeriön asetuksessa poliisin voimakeinoista sekä kulkuneu von pysäyttämisestä 3§ mukaan poliisiyksikön on järjestettävä ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua poliisista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien ja muiden voimankäyttövälineiden käytössä sekä fyysisessä voimankäytössä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tätä koulutusta järjestämään poliisissa on kenttäkouluttajajärjestelmä.
Tätä työtä varten on haastateltu poliisiyksiköissä voimankäytön koulutuksesta vastaavia päällystön edustajia. Suomessa on yksitoista poliisilaitosta. Haastattelukutsu lähetettiin jokaisen poliisilaitoksen päällystövastaavalle, ja kymmenen vastasi kutsuun. Tutkimuksen otanta oli siis erinomainen. Kymmenen haastattelua toteutettiin opinnäytetyön liitteenä olevan haastattelurungon mukaisesti. Haastattelut litteroitiin kukin omakseen, minkä jälkeen haastatteluista kerättiin katkelmia eri teemojen alle. Teemoihin jakamisen jälkeen katkelmista on koostettu yhteenveto tekstinä, ja varsinaiseen opinnäytetyöhön päällekkäisiä teemoja on vielä yhdistelty selkeyden ja toiston välttämisen nimissä.
Haastattelututkimuksen tuloksista on tehty johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Osa kehittämisehdotuksista nousi haastatteluista, osan on tutkija kehittänyt oman ja ympäristönsä yhdistetyn am mattitaidon pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös levitykseen kelpaavia hyviä käytänteitä, jotka löytyvät opinnäyteyöstä omana alalukunaan. Samalla todettiin hyvien käytänteiden toimivan jossain, mutta olevan huonoja toisaalla. Käytäntöjen käyttöönottoa ennen onkin tehtävä tarkkaa harkintaa tapojen soveltumisesta paikallisesti.
Opinnäytetyössä selvisi, että perusrakenteet voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmässä ovat hyvin samankaltaiset jokaisessa haastatteluun osallistuneessa poliisiyksikössä. Käytännön toteutuksessa oli vaihtelua esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa, koulutuksen toteutuksessa sekä kouluttajien osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.
Merkittävimpiä haasteita poliisiyksikössä vaikuttaa aiheuttavan käytettävissä olevien henkilöresurssien vähyys. Opinnäytetyössä esitetään järjestelmän kehittämiskohteena entistä päätoimisemman kouluttajapoolin luomista. Kouluttajien määrän lisääminen on tämän ajan maailmassa ja resurssitilanteesa hankalaa.
Voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmää uudistettiin vuonna 2019, jolloin luovuttiin keskitetystä Poliisiammattikorkeakoululla järjestettävästä voimankäytön kenttäkouluttajalisenssin uusimisesta, ja kouluttajien osaamisen ylläpito ja kehittäminen annettiin poliisiyksiköiden vastuulle. Haastatteluissa nousi esille huoli poliisin toimintatapojen eriytymisestä poliisiyksiköiden välillä keskitetyn suunnittelun ja hallinnan puuttuessa. Tähän työssä esitetään kehittämiskohteena yhtenäisen tieto pankin luomista sekä voimankäytön kouluttajien ajoittaista tason tarkastamista.
Tätä työtä varten on haastateltu poliisiyksiköissä voimankäytön koulutuksesta vastaavia päällystön edustajia. Suomessa on yksitoista poliisilaitosta. Haastattelukutsu lähetettiin jokaisen poliisilaitoksen päällystövastaavalle, ja kymmenen vastasi kutsuun. Tutkimuksen otanta oli siis erinomainen. Kymmenen haastattelua toteutettiin opinnäytetyön liitteenä olevan haastattelurungon mukaisesti. Haastattelut litteroitiin kukin omakseen, minkä jälkeen haastatteluista kerättiin katkelmia eri teemojen alle. Teemoihin jakamisen jälkeen katkelmista on koostettu yhteenveto tekstinä, ja varsinaiseen opinnäytetyöhön päällekkäisiä teemoja on vielä yhdistelty selkeyden ja toiston välttämisen nimissä.
Haastattelututkimuksen tuloksista on tehty johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Osa kehittämisehdotuksista nousi haastatteluista, osan on tutkija kehittänyt oman ja ympäristönsä yhdistetyn am mattitaidon pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös levitykseen kelpaavia hyviä käytänteitä, jotka löytyvät opinnäyteyöstä omana alalukunaan. Samalla todettiin hyvien käytänteiden toimivan jossain, mutta olevan huonoja toisaalla. Käytäntöjen käyttöönottoa ennen onkin tehtävä tarkkaa harkintaa tapojen soveltumisesta paikallisesti.
Opinnäytetyössä selvisi, että perusrakenteet voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmässä ovat hyvin samankaltaiset jokaisessa haastatteluun osallistuneessa poliisiyksikössä. Käytännön toteutuksessa oli vaihtelua esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa, koulutuksen toteutuksessa sekä kouluttajien osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.
Merkittävimpiä haasteita poliisiyksikössä vaikuttaa aiheuttavan käytettävissä olevien henkilöresurssien vähyys. Opinnäytetyössä esitetään järjestelmän kehittämiskohteena entistä päätoimisemman kouluttajapoolin luomista. Kouluttajien määrän lisääminen on tämän ajan maailmassa ja resurssitilanteesa hankalaa.
Voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmää uudistettiin vuonna 2019, jolloin luovuttiin keskitetystä Poliisiammattikorkeakoululla järjestettävästä voimankäytön kenttäkouluttajalisenssin uusimisesta, ja kouluttajien osaamisen ylläpito ja kehittäminen annettiin poliisiyksiköiden vastuulle. Haastatteluissa nousi esille huoli poliisin toimintatapojen eriytymisestä poliisiyksiköiden välillä keskitetyn suunnittelun ja hallinnan puuttuessa. Tähän työssä esitetään kehittämiskohteena yhtenäisen tieto pankin luomista sekä voimankäytön kouluttajien ajoittaista tason tarkastamista.