Hiljaisen tiedon jakaminen : merkittävä seikka strategiassa
Korkeamäki, Satu (2015)
Korkeamäki, Satu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291743
Tiivistelmä
Eläköityminen ja työsuhteiden lyhytaikaisuus näkyy ajankohtaisena yhteiskunnallisena ilmiönä organisaatioissa. Eri alojen asiantuntijoilla on arvokasta kokemusperäistä tietoa, jonka jakamisesta on hyötyä niin yhteisöille kuin yksilöille. Olennaisen hiljaisen tiedon huomioiminen organisaatioiden, mukaan lukien kansalais- ja järjestötoimijoiden johtamisessa on tarpeellista kestävän toiminnan kannalta.
Toiminnallisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin, millä keinoilla hiljaisen tiedon jakamisen menetelmät saadaan organisaation toimintaan mukaan, miten jakaminen voi olla osana perustoimintaa ja työhyvinvointia. Mitä tuloksia sillä saavutetaan ja mitä hyötyä siitä on organisaatiolle ja sen jäsenille.
Opinnäytetyössä yhdistyivät toiminnallisen tapaustutkimuksen kautta niin empiirinen kuin teoreettinen tutkimusstrategia. Aineistoa kerättiin kehittämisprojektissa osallistavilla tutkimusmenetelmillä, lisäksi tapausesimerkin toimintaa ja tilanteita havainnoitiin. Tuloksena oli laadullinen analyysi, jossa tarkastellaan ilmiötä syvällisesti, arvioidaan tulosten soveltuvuutta ja käyttöarvoa sekä esitetään tulkintoja. Tutkimuksessa analysoitiin yksittäistä eläköitymistilannetta, mutta johtopäätökset ja menetelmät on sovellettavissa laajemminkin osaamisen johtamiseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen, jolloin varaudutaan asiantuntijoiden liikkuvuuteen organisaatiossa.
Analyysin lisäksi valmistui opas organisaatioiden käyttöön, joka sisältää käytännössä hyväksi havaittuja ohjeita ja malleja hiljaisen tiedon jakamiseen sekä vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulosten johtopäätöksenä paras mahdollinen lopputulos hiljaisen tiedon jakamisessa saavutetaan hyvällä osaamisen johtamisella, joka tarkoittaa asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon arvostamista sekä toimintaan osallistumista ja osallistamista. Näin luodaan myönteistä toimintakulttuuria, jossa tiedon jakamisen käytännöt ovat osa organisaation perustoimintaa. Kokonaisuus kietoutuu yksilön näkökulmasta vastuulliseen osallistumiseen, työtehtäviin perehtymiseen ja perehdyttämiseen sekä tiedon jakamiseen, ja sillä on merkittävä rooli työhyvinvointiin organisaatiossa. Organisaation näkökulmasta hiljaisen tiedon huomioiminen merkitsee muun muassa toimintakulttuurin ja -järjestelmän kehittämistä, riskienhallintaa, henkilöstön sitouttamista ja lopulta tämä vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen yhteisössä.
Toiminnallisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin, millä keinoilla hiljaisen tiedon jakamisen menetelmät saadaan organisaation toimintaan mukaan, miten jakaminen voi olla osana perustoimintaa ja työhyvinvointia. Mitä tuloksia sillä saavutetaan ja mitä hyötyä siitä on organisaatiolle ja sen jäsenille.
Opinnäytetyössä yhdistyivät toiminnallisen tapaustutkimuksen kautta niin empiirinen kuin teoreettinen tutkimusstrategia. Aineistoa kerättiin kehittämisprojektissa osallistavilla tutkimusmenetelmillä, lisäksi tapausesimerkin toimintaa ja tilanteita havainnoitiin. Tuloksena oli laadullinen analyysi, jossa tarkastellaan ilmiötä syvällisesti, arvioidaan tulosten soveltuvuutta ja käyttöarvoa sekä esitetään tulkintoja. Tutkimuksessa analysoitiin yksittäistä eläköitymistilannetta, mutta johtopäätökset ja menetelmät on sovellettavissa laajemminkin osaamisen johtamiseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen, jolloin varaudutaan asiantuntijoiden liikkuvuuteen organisaatiossa.
Analyysin lisäksi valmistui opas organisaatioiden käyttöön, joka sisältää käytännössä hyväksi havaittuja ohjeita ja malleja hiljaisen tiedon jakamiseen sekä vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimustulosten johtopäätöksenä paras mahdollinen lopputulos hiljaisen tiedon jakamisessa saavutetaan hyvällä osaamisen johtamisella, joka tarkoittaa asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon arvostamista sekä toimintaan osallistumista ja osallistamista. Näin luodaan myönteistä toimintakulttuuria, jossa tiedon jakamisen käytännöt ovat osa organisaation perustoimintaa. Kokonaisuus kietoutuu yksilön näkökulmasta vastuulliseen osallistumiseen, työtehtäviin perehtymiseen ja perehdyttämiseen sekä tiedon jakamiseen, ja sillä on merkittävä rooli työhyvinvointiin organisaatiossa. Organisaation näkökulmasta hiljaisen tiedon huomioiminen merkitsee muun muassa toimintakulttuurin ja -järjestelmän kehittämistä, riskienhallintaa, henkilöstön sitouttamista ja lopulta tämä vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen yhteisössä.