Maahantulokiellon rikkominen: vankeutta jo vuodesta 2019
Martikainen, Jukka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112129166
Tiivistelmä
Maahantulokiellon rikkominen eriytettiin omaksi pykäläksi rikoslakiin vuoden 2019 alusta alkaen. Ennen muutosta maahantulokiellon rikkomiset käsiteltiin pääasiassa ulkomaalaisrikkomuksina, joista oli mahdollista antaa ainoastaan sakkorangaistus. Lakimuutoksen seurauksena maahantulokiellon rikkomisesta voidaan tuomita maksimissaan yksi vuosi vankeutta.
Oikeusperustan osalta tutkimus on oikeusdogmaattinen tutkimus ja tilastojen osalta kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus.
Tutkimusta taustoitetaan keskeisellä lainsäädännöllä ja lainvalmistelumateriaalilla. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on toimia katsauksena maahantulokiellon rikkomisista määrättyihin rangaistuksiin käräjäoikeuksissa vuosien 2019–2023 osalta. Tutkimuksessa tarkastellaan tuomioiden jakaantumista rangaistuslajeittain ja ikäryhmittäin. Keskeiset tilastot on laadittu Tilastokeskuksen, poliisin, Maahanmuuttoviraston, sekä Tuomioistuinlaitoksen tilastoista ja julkaisuista.
Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa maahantulokiellon rikkojista tuomitaan sakkorangaistukseen käräjäoikeudessa, mutta ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan useammin kuin ehdollisia vankeusrangaistuksia. Naisten osuus maahantulokiellon rikkomisesta tuomituista on hyvin vähäinen, ja maahantulokiellon rikkomisista käsitellään ainoastaan hyvin pieni osuus kirjallisessa menettelyssä. Kirjallisen menettelyn osuuden nostolla olisikin saavutettavissa taloudellista hyötyä kokonaisprosessissa.
Oikeusperustan osalta tutkimus on oikeusdogmaattinen tutkimus ja tilastojen osalta kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus.
Tutkimusta taustoitetaan keskeisellä lainsäädännöllä ja lainvalmistelumateriaalilla. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on toimia katsauksena maahantulokiellon rikkomisista määrättyihin rangaistuksiin käräjäoikeuksissa vuosien 2019–2023 osalta. Tutkimuksessa tarkastellaan tuomioiden jakaantumista rangaistuslajeittain ja ikäryhmittäin. Keskeiset tilastot on laadittu Tilastokeskuksen, poliisin, Maahanmuuttoviraston, sekä Tuomioistuinlaitoksen tilastoista ja julkaisuista.
Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa maahantulokiellon rikkojista tuomitaan sakkorangaistukseen käräjäoikeudessa, mutta ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan useammin kuin ehdollisia vankeusrangaistuksia. Naisten osuus maahantulokiellon rikkomisesta tuomituista on hyvin vähäinen, ja maahantulokiellon rikkomisista käsitellään ainoastaan hyvin pieni osuus kirjallisessa menettelyssä. Kirjallisen menettelyn osuuden nostolla olisikin saavutettavissa taloudellista hyötyä kokonaisprosessissa.