Rikosuutisointi ilmiönä ja sen vaikutukset rikollisuuteen
Hyyppä, Tiina (2024)
Hyyppä, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on 
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112229433
Tiivistelmä
Rikosuutisointi ja rikosjournalismi on merkittävä osa suomalaista uutiskenttää. Sähköistyminen ja digitalisaatio ovat tuoneet rikosuutiset entistä lähemmäs tavallista kansalaista ja niiden saavutettavuus on varsin korkealla tasolla. Rikosuutisoinnin synty, kehitys ja vaikutukset ovat kiinnostaneet usealla eri tieteen alalla ja sitä on tutkittu varsin monialaisesti. 
Työssä on valittu käytettäväksi tutkimusmenetelmäksi dokumenttianalyysin ja narratiivisen kirjallisuuskatsauksen yhdistelmää. Työn teoriapohjan muodostaakin valikoitu otos aihetta koskevia tutkimuksia sekä artikkeleita ja muuta mediasisältöä. Käytettävät menetelmät on valittu, jotta työhön on saatu rakennettua mahdollisimman helppolukuinen ja jopa kerronnallinen yleiskatsaus aiheesta.
Tässä työssä tarkastellaan rikosuutisointia ilmiönä ja sen vaikutuksia erityisesti kriminologisesta näkökulmasta, mutta myös journalistisesta ja viestinnällisestä kulmasta. Opinnäytetyön kantavia pääteemoja on rikosuutisointi ilmiönä ja se, miksi rikos kiinnostaa. Osiossa käsitellään rikosuutisen muodostumista ja suomalaisen rikosjournalismin kehitystä. Toisena pääteemana tarkastellaan poliisin roolia rikostiedon tuottajana ja mikä sen vaikutus on rikosuutisoinnissa. Kolmantena käsitellään kriminologista mediatutkimusta eli miten rikoksista uutisoinnin vaikutuksia on tutkittu ja mitkä ovat tutkimusten keskeisimpiä löydöksiä.
Merkittävämpiä havaintoja kriminologisen mediatutkimuksen kentällä rikosuutisoinnin ja rikollisuuden keskinäisestä suhteesta oli, että yhteys näiden kahden ilmiön välillä vallitsee ja rikoksista uutisoinnin on tutkittu vaikuttavan muun muassa rikoksen pelkoon. Kuitenkaan mitään suoraa kausaalipäätelmää ei yhteydestä ole voitu kuitenkaan tehdä. Rikosuutisoinnilla on havaittu myös muita vaikutuksia rikollisuuteen, kuten kopiorikollisuus ja toisaalta sillä on nähty myös rikollisuutta vähentävää vaikutusta.
Työssä on valittu käytettäväksi tutkimusmenetelmäksi dokumenttianalyysin ja narratiivisen kirjallisuuskatsauksen yhdistelmää. Työn teoriapohjan muodostaakin valikoitu otos aihetta koskevia tutkimuksia sekä artikkeleita ja muuta mediasisältöä. Käytettävät menetelmät on valittu, jotta työhön on saatu rakennettua mahdollisimman helppolukuinen ja jopa kerronnallinen yleiskatsaus aiheesta.
Tässä työssä tarkastellaan rikosuutisointia ilmiönä ja sen vaikutuksia erityisesti kriminologisesta näkökulmasta, mutta myös journalistisesta ja viestinnällisestä kulmasta. Opinnäytetyön kantavia pääteemoja on rikosuutisointi ilmiönä ja se, miksi rikos kiinnostaa. Osiossa käsitellään rikosuutisen muodostumista ja suomalaisen rikosjournalismin kehitystä. Toisena pääteemana tarkastellaan poliisin roolia rikostiedon tuottajana ja mikä sen vaikutus on rikosuutisoinnissa. Kolmantena käsitellään kriminologista mediatutkimusta eli miten rikoksista uutisoinnin vaikutuksia on tutkittu ja mitkä ovat tutkimusten keskeisimpiä löydöksiä.
Merkittävämpiä havaintoja kriminologisen mediatutkimuksen kentällä rikosuutisoinnin ja rikollisuuden keskinäisestä suhteesta oli, että yhteys näiden kahden ilmiön välillä vallitsee ja rikoksista uutisoinnin on tutkittu vaikuttavan muun muassa rikoksen pelkoon. Kuitenkaan mitään suoraa kausaalipäätelmää ei yhteydestä ole voitu kuitenkaan tehdä. Rikosuutisoinnilla on havaittu myös muita vaikutuksia rikollisuuteen, kuten kopiorikollisuus ja toisaalta sillä on nähty myös rikollisuutta vähentävää vaikutusta.
