Digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja huomioiminen esitutkinnassa

Abstract

Teknologian nopea kehitys on tuonut mukanaan monia hyötyjä, mutta samalla myös uusia haasteita, kuten digitaalisen väkivallan lisääntymisen. Digitaalinen väkivalta kattaa monia erilaisia ilmenemismuotoja, joissa teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi toisen henkilön vainoamiseen, kontrollointiin, häirintään tai loukkaamiseen. Tästä väkivallan muodosta tekee erityisen haastavaa sen riippumattomuus ajasta ja paikasta – se voi jatkua ympäri vuorokauden, huolimatta fyysisestä etäisyydestä. Vaikka ilmiö on yleistynyt, haasteena on edelleen, että digitaalista väkivaltaa ei aina tunnisteta rikolliseksi teoksi ja siihen ei osata puuttua asianmukaisesti. Tämä voi johtua osittain siitä, että poliisihallinnossa ei ole ollut tarjolla riittävästi digitaaliseen väkivaltaan keskittyvää koulutusta.

Opinnäytetyössä tarkastellaan dokumenttianalyysin keinoin muun aineiston ohella erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulutusmateriaalia digitaalisesta väkivallasta sekä Tampereen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa (DIGNITEAS) -hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä digitaalisen väkivallan tuntemusta ja kehittää poliisille suunnatun koulutuksen sisältöä, jotta tulevaisuudessa digitaalisen väkivallan tapaukset voitaisiin tunnistaa ja käsitellä entistä laadukkaammin.

Poliisin koulutusta digitaalisesta väkivallasta tulee kehittää ainakin opinnäytetyössä selvitettyjen kolmen teeman osalta. Keskeiset teemat ovat digitaalisen väkivallan todistelu, väkivallan jatkumon tunnistaminen sekä uhrin kohtaaminen. Digitaalinen väkivalta jättää jälkeensä usein digitaalista todistusaineistoa, jonka keräämisessä on tärkeää varmistaa aineiston eheys, tunnistetiedot (esim. aikaleimat) ja manipuloinnin estäminen, jotta aineistolla olisi näytöllistä arvoa myös oikeudessa. Digitaalinen väkivalta on usein osa laajempaa väkivallan jatkumoa, joten poliisin koulutuksessa tulisi painottaa väkivallan eri muotojen tunnistamista ja tekojen kokonaisvaltaista tarkastelua yksittäisten tapausten sijaan. Uhrin sensitiivinen kohtaaminen, suojelutoimet ja palveluohjaus ovat keskeisiä osia koulutuksessa, samoin kuin tekijän ohjaaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin.