Maakunnallisen työyhteisöliikunnan yhteistoimintaverkoston käynnistämisprojekti Keski-Suomessa

Abstract

Opinnäyteyöni kehittämistehtävä oli käynnistää työyhteisöliikunnan verkosto Keski-Suomeen. Työn tilaaja oli Keski-Suomen Liikunta ry. Tarve verkoston käynnistämiseen lähti tilaajan halusta lisätä vuorovaikutusta maakunnan työyhteisöjen kanssa. Toinen ajuri oli vuoden Keski-Suomi Liikkuu 2030 -liikkumisagenda.

Opinnäyteyön tutkimuskysymykset kohdentuivat verkoston toimintamallin luomiseen, työyhteisöjen tämän hetken työyhteisöliikunnan tilanteen sekä kehittämistarpeiden selvittämiseen. Lähtötilanteessa ajatuksena oli käyttää palvelumuotoilua käynnistysprojektin teoreettisena viitekehyksenä, mutta hyvin pian käytännön projektin ja teoriatiedon keräämisen alussa orientaatio muuttui verkostojen kehittämisen ja johtamisen viitekehykseen.

Käynnistysprojektissa oli mukana lopulta seitsemän työyhteisöä, joista neljä oli kuntatyönantajia, yksi Liikkujan apteekki sekä yksi ammattikorkeakoulun hanke ja yksi sote -hyvinvointialue. Verkostotapaamisia oli yhdeksän kuukauden jaksolla neljä, joidenka lisäksi kohdattiin myös valtakunnallisten Buusti360 henkilöstöliikunnan verkoston tapaamisten (2) yhteydessä.

Verkoston osallistujatahoista kaikki pitivät työhyvinvoinnin edistämisen roolia työyhteisöiden henkilöstöjohtamisessa isona, jopa merkittävänä. Alkukyselyn vastaajista (6) kaksi arvioi tällä hetkellä työyhteisöjensä olevan työyhteisöliikunnan tasolla 3, liikunta kuuluu strategiaan (1-3), ja muut neljä arvioivat olevansa tasolla 1, liikunta kuuluu henkilöstöetuihin. Tapaamisia toivottiin olevan muutama vuodessa ja niitä järjestettävän sekä kasvokkain, että etänä. Yleisesti toivottiin käytännön ideoita, kokeiltuja malleja työyhteisöliikunnan kehittämiseen sekä vertaistukea.

Loppukyselyssä osallistujat arvioivat tapaamisten vastanneen melko hyvin heidän tarpeitaan. He arvioivat, että heillä oli pääsääntöisesti liian vähän aikaa osallistua verkoston toimintaan. Käynnistysprosessissa olisi pitänyt panostaa enemmän osallistuvien henkilöiden ja heidän edustamiensa tahoihin tutustumiseen, tavoitteiden tarkempaan määrittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämisen ongelmien ratkaisemiseen yhdessä. Toisaalta verkostossa oli onnistuttu käymään hyvää dialogia. Verkostolle ei ole tulossa jatkoa, sillä tilaaja teki päätöksen, ettei jatka verkoston toiminnan vetämistä ja kehittämistä.

The development task of my thesis was to initiate a workplace physical activity network in Central Finland. The client for this work was Keski-Suomen Liikunta ry. The need to start the network arose from the client’s desire to increase interaction with the region’s workplaces. Another driver was the Keski-Suomi Liikkuu 2030 movement agenda.

The research questions of the thesis focused on creating the network’s operational model, investigating the current state of workplace physical activity in workplaces, and identifying development needs. Initially, the idea was to use service design as the theoretical framework for the initiation project, but very soon at the beginning of the practical project and theoretical data collection, the orientation shifted to the framework of network development and management.

In the end, seven workplaces participated in the initiation project, including four municipal employers, one “Liikkujan apteekki” (Pharmacy for Movers), one university of applied sciences project, and one social and health care welfare area. There were four network meetings over a nine-month period, in addition to meetings held in conjunction with the national Buusti360 workplace physical activity network meetings (2). All participants in the network considered the role of promoting workplace well-being in personnel management to be significant, even substantial. Of the initial survey respondents (6), two currently assessed their workplaces to be at level 3 in workplace physical activity, where physical activity is part of the strategy (1-3), and the other four assessed themselves to be at level 1, where physical activity is part of employee benefits. It was hoped that there would be a few meetings per year, organized both face-to-face and remotely. Generally, practical ideas, tested models for developing workplace physical activity, and peer support were desired.

In the final survey, participants assessed that the meetings had fairly well met their needs. They felt that they generally had too little time to participate in the network’s activities. More effort should have been put into getting to know the participating individuals and their organizations, defining goals more precisely, and solving workplace well-being promotion problems together. On the other hand, good dialogue had been achieved within the network. The network will not continue, as the client decided not to continue leading and developing the network’s activities.