Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen asumisyksikössä X – henkilöstön näkökulma
Alexandersson, Alexi (2024)
Alexandersson, Alexi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831080
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön ideana on tutkia, miten asumisyksikössä X voitaisiin lisätä yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallistumista henkilökunnan näkökulmasta. Asumisyksikön nimeä ei julkaista, jotta haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat voivat säilyttää anonymiteettinsä.
Yhteisöllisyys ja osallistuminen ovat tärkeitä asioita, sillä ne tekevät asukkaiden elämästä mukavampaa ja antavat arkeen merkitystä. Työssä käydään läpi tapoja ja käytäntöjä, joiden avulla työntekijät voivat auttaa asukkaita tuntemaan itsensä enemmän osaksi porukkaa ja rohkaista heitä osallistumaan eri aktiviteetteihin.
Kehittämistyössä käytettiin sekä kyselyitä että haastatteluja. Kysely lähetettiin kaikille 20 työntekijälle, joista 14 vastasi. Lisäksi haastateltiin seitsemää työntekijää, mukaan lukien yksikön johtaja, neljä ohjaajaa, kaksi sosiaaliohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja. Näin saatiin monipuolinen näkymä työntekijöiden ajatuksiin ja kokemuksiin.
Tulokset osoittavat, että yhteisöllisyyden ja osallistumisen tukeminen vaatii aikaa ja työntekijöiden aktiivista läsnäoloa arjessa. Erityisesti korostettiin käytännönläheisiä tapoja, joilla asukkaat voivat osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Työ antaa yksikölle konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla henkilöstö voi lisätä yhteisöllisyyttä ja tukea asukkaita osallistumaan arjen toimintoihin entistä paremmin.
Yhteisöllisyys ja osallistuminen ovat tärkeitä asioita, sillä ne tekevät asukkaiden elämästä mukavampaa ja antavat arkeen merkitystä. Työssä käydään läpi tapoja ja käytäntöjä, joiden avulla työntekijät voivat auttaa asukkaita tuntemaan itsensä enemmän osaksi porukkaa ja rohkaista heitä osallistumaan eri aktiviteetteihin.
Kehittämistyössä käytettiin sekä kyselyitä että haastatteluja. Kysely lähetettiin kaikille 20 työntekijälle, joista 14 vastasi. Lisäksi haastateltiin seitsemää työntekijää, mukaan lukien yksikön johtaja, neljä ohjaajaa, kaksi sosiaaliohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja. Näin saatiin monipuolinen näkymä työntekijöiden ajatuksiin ja kokemuksiin.
Tulokset osoittavat, että yhteisöllisyyden ja osallistumisen tukeminen vaatii aikaa ja työntekijöiden aktiivista läsnäoloa arjessa. Erityisesti korostettiin käytännönläheisiä tapoja, joilla asukkaat voivat osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Työ antaa yksikölle konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla henkilöstö voi lisätä yhteisöllisyyttä ja tukea asukkaita osallistumaan arjen toimintoihin entistä paremmin.