Ylipäivystäjän rooli työyhteisön palautekulttuurin kehittäjänä
Kontinen, Outi (2024)
Kontinen, Outi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031541
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan palautekulttuurin kehittämistä ja psykologisen turvallisuuden merkitystä Keravan hätäkeskuksen työyhteisössä. Työn tavoitteena on kehittää ylipäivystäjien toiminnan avulla yhdenvertaisempi palautekulttuuri, jossa kaikki päivystäjät saavat tasapuolisesti tukea ja palautetta. Taustalla ovat työyhteisön palautteet ja henkilöstötutkimuksissa esiin nousseet puutteet palautteen antamisen käytännöissä. Psykologisen turvallisuuden teema korostuu kehittämistyössä, sillä hätäkeskuspäivystäjät kohtaavat päivittäin kuormittavia tilanteita, joissa avoin ja luottamuksellinen työilmapiiri on edellytys ammatilliselle kasvulle ja työhyvinvoinnille.
Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja osallistavaa työpajaa, joiden avulla kartoitettiin ylipäivystäjien näkemyksiä palautekulttuurin nykytilasta ja kehitystarpeista. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmän kautta, ja siihen vastasi 61 % Keravan hätäkeskuksen ylipäivystäjistä. Työpaja järjestettiin OPERA-menetelmää hyödyntäen, mikä mahdollisti kehitysehdotusten yhteiskehittämisen ja osallistujien sitouttamisen muutokseen.
Tulokset osoittavat, että hätäkeskuksessa palautekulttuuriin liittyy haasteita erityisesti yhdenvertaisuuden ja palautteen jatkuvuuden osalta. Moni kokee palautteen olevan satunnaista ja painottuvan negatiivisiin havaintoihin, mikä voi heikentää psykologista turvallisuutta ja estää kehittymistä. Tulokset korostavat myös, että ylipäivystäjät tarvitsevat koulutusta palautteen antamiseen sekä lisää aikaa palautteenannon systemaattiseen toteuttamiseen. Kehittämistyön tuloksena laadittiin konkreettisia pelisääntöjä palautekulttuurin ja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi, joita voidaan soveltaa laajemminkin turvallisuusalan organisaatioissa.
Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä ja osallistavaa työpajaa, joiden avulla kartoitettiin ylipäivystäjien näkemyksiä palautekulttuurin nykytilasta ja kehitystarpeista. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmän kautta, ja siihen vastasi 61 % Keravan hätäkeskuksen ylipäivystäjistä. Työpaja järjestettiin OPERA-menetelmää hyödyntäen, mikä mahdollisti kehitysehdotusten yhteiskehittämisen ja osallistujien sitouttamisen muutokseen.
Tulokset osoittavat, että hätäkeskuksessa palautekulttuuriin liittyy haasteita erityisesti yhdenvertaisuuden ja palautteen jatkuvuuden osalta. Moni kokee palautteen olevan satunnaista ja painottuvan negatiivisiin havaintoihin, mikä voi heikentää psykologista turvallisuutta ja estää kehittymistä. Tulokset korostavat myös, että ylipäivystäjät tarvitsevat koulutusta palautteen antamiseen sekä lisää aikaa palautteenannon systemaattiseen toteuttamiseen. Kehittämistyön tuloksena laadittiin konkreettisia pelisääntöjä palautekulttuurin ja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi, joita voidaan soveltaa laajemminkin turvallisuusalan organisaatioissa.
