Työn merkityksellisyyden johtaminen: kehittämisesimerkki kirkkotyönantajan palveluksessa
Sakkolan-Leppänen, Aleksi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231939
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee työn merkityksellisyyden johtamista. Työn merkityksellisyys on keskeinen työelämäkysymys 2020-luvulla. Merkityksellisyyden kokemisella työssä on liitoksensa työelämää ympäröivään kulttuurikontekstiin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työelämän merkityksellisyyden kysymyksiä tilaajatahon työympäristössä osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista asiayhteyttä, joksi erityisesti käsitetään länsimainen kristillishumanistinen perinne ja tästä nouseva myöhempi, yksilöllisyyttä korostava kulttuurieetos.
Opinnäytteen tilaajataho on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli. Opinnäytteeseen kuuluva kysely toteutettiin loppuvuodesta 2023 Mikkelin hiippakunnan Kymenlaakson rovastikunnan papistolle. Opinnäytteessä kyselyaineistoa tulkitaan työn merkityksellisyyttä käsittelevää tietoperustaa vasten. Aineisto suuntasi käytännöllisen kehittämisosan laadintaa.
Opinnäytetyön tulos on toiminnallinen kehittämistyöskentely, joka on toteutettavissa eri ammattialoilla. Kehittämistyöskentelyn tavoitteena on osallistavia menetelmiä hyödyntämällä vahvistaa työyhteisön sisäistä luottamusta ja antaa työnantajalle välineitä työn merkityksellisyyden johtamiseen. Toisaalta tarkoitus on tarjota aineksia työyhteisön jäsenille rakentaa merkityksellisyyttä työssään osana organisaatiota. Keskeinen erottelu opinnäytetyössä on jako sisäisiin ja ulkoisiin merkitystekijöihin, joita tunnistamalla ja yhteen sovittamalla työn merkityksellisyys on johdettavissa.
Opinnäytetyössä syntyi henkisen työsopimuksen käsite, joka on psykologisen sopimuksen sovellutus. Henkinen työsopimus tarkoittaa työntekijän sisäistä sitoutuneisuuden kokemusta työnantajaansa työn henkisyyden ulottuvuuden puitteissa toteutuvin tavoin. Työn henkisyys on keskeinen työn merkityksellisyyttä tukeva ulottuvuus, joka liittyy ihmisen syvällisten ja kokonaisvaltaisten tarpeiden toteutumiseen työssä (Leiviskä 2011). Henkinen työsopimus on käsitteellinen väline työn merkityksellisyyden johtamisessa. Se on hyödynnettävissä käytännöllisissä kehittämistoimenpiteissä, kuten esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Opinnäytteen tilaajataho on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli. Opinnäytteeseen kuuluva kysely toteutettiin loppuvuodesta 2023 Mikkelin hiippakunnan Kymenlaakson rovastikunnan papistolle. Opinnäytteessä kyselyaineistoa tulkitaan työn merkityksellisyyttä käsittelevää tietoperustaa vasten. Aineisto suuntasi käytännöllisen kehittämisosan laadintaa.
Opinnäytetyön tulos on toiminnallinen kehittämistyöskentely, joka on toteutettavissa eri ammattialoilla. Kehittämistyöskentelyn tavoitteena on osallistavia menetelmiä hyödyntämällä vahvistaa työyhteisön sisäistä luottamusta ja antaa työnantajalle välineitä työn merkityksellisyyden johtamiseen. Toisaalta tarkoitus on tarjota aineksia työyhteisön jäsenille rakentaa merkityksellisyyttä työssään osana organisaatiota. Keskeinen erottelu opinnäytetyössä on jako sisäisiin ja ulkoisiin merkitystekijöihin, joita tunnistamalla ja yhteen sovittamalla työn merkityksellisyys on johdettavissa.
Opinnäytetyössä syntyi henkisen työsopimuksen käsite, joka on psykologisen sopimuksen sovellutus. Henkinen työsopimus tarkoittaa työntekijän sisäistä sitoutuneisuuden kokemusta työnantajaansa työn henkisyyden ulottuvuuden puitteissa toteutuvin tavoin. Työn henkisyys on keskeinen työn merkityksellisyyttä tukeva ulottuvuus, joka liittyy ihmisen syvällisten ja kokonaisvaltaisten tarpeiden toteutumiseen työssä (Leiviskä 2011). Henkinen työsopimus on käsitteellinen väline työn merkityksellisyyden johtamisessa. Se on hyödynnettävissä käytännöllisissä kehittämistoimenpiteissä, kuten esimerkiksi kehityskeskusteluissa.