Tekoälyn mahdollisuudet kulttuurituotantojen prosessien näkökulmasta
Saraniva, Perttu (2024)
Saraniva, Perttu
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332239
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mitä tekoälyratkaisuja kulttuurialan markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset voivat käyttää työssään sekä mitä hyötyjä tai haasteita niihin liittyy. Opinnäytteen tilaajana oli Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy.
Tutkimusmenetelmänä oli monimenetelmätutkimus, kysely toteutettiiin anonyymisti suomenkielisellä Webropol-lomakkeella, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilistalla. Osittain oli myös kyse fenomenologiasta, sillä opinnäytetyössä nojattiin teoriaperustaan, jonka kautta löydettiin paljon käytännön esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta markkinointiviestintään. Kysymykset sisälsivät määrällisiä ja laadullisia vastausmahdollisuuksia. Aihe oli erityisen ajankohtainen ja tulevaisuusorientoitunut, josta lie paljon apua alalle tietoa yhteen kokoavana. Hyötyä kirjoittamiseen saatiin muun muassa podcasteista, webinaareista ja blogeista. Aiheesta on kirjoitettu paljon myös kirjallisuutta.
Jatkotutkimuksiin voidaan ottaa tarkasteluun esimerkiksi työntekijöiden kouluttaminen tekoälyn käyttöön ja se, että kuinka laaditaan koulutusmateriaalit. Toinen jatkotutkimuksen mahdollisuus on, että haastatellaan asiantuntijoita sekä työssään tekoälyä käyttäviä ja kerätään käyttäjädataa, että mitä apua tekoälystä on työssä ja miten tai mihin sitä käytetään organisaatioissa. Tässä opinnäytetyössä tuo tieto löydettiin pitkälti jo olemassa olevien muiden tekemien aiempien tutkimusten ja haastattelujen pohjalta.
Tutkimusmenetelmänä oli monimenetelmätutkimus, kysely toteutettiiin anonyymisti suomenkielisellä Webropol-lomakkeella, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilistalla. Osittain oli myös kyse fenomenologiasta, sillä opinnäytetyössä nojattiin teoriaperustaan, jonka kautta löydettiin paljon käytännön esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta markkinointiviestintään. Kysymykset sisälsivät määrällisiä ja laadullisia vastausmahdollisuuksia. Aihe oli erityisen ajankohtainen ja tulevaisuusorientoitunut, josta lie paljon apua alalle tietoa yhteen kokoavana. Hyötyä kirjoittamiseen saatiin muun muassa podcasteista, webinaareista ja blogeista. Aiheesta on kirjoitettu paljon myös kirjallisuutta.
Jatkotutkimuksiin voidaan ottaa tarkasteluun esimerkiksi työntekijöiden kouluttaminen tekoälyn käyttöön ja se, että kuinka laaditaan koulutusmateriaalit. Toinen jatkotutkimuksen mahdollisuus on, että haastatellaan asiantuntijoita sekä työssään tekoälyä käyttäviä ja kerätään käyttäjädataa, että mitä apua tekoälystä on työssä ja miten tai mihin sitä käytetään organisaatioissa. Tässä opinnäytetyössä tuo tieto löydettiin pitkälti jo olemassa olevien muiden tekemien aiempien tutkimusten ja haastattelujen pohjalta.
