Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön yhteys väkivaltarikollisuuteen
Kärkkäinen, Ville; Lätti, Jasper (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332436
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkimus, joka koostuu epäsosiaalista persoonallisuutta ja epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä koskevista lääketieteellisistä lähteistä, sekä väkivaltarikollisuutta koskevista tutkimusartikkeleista ja kirjallisuudesta.
Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää mikä yhteys epäsosiaalisella persoonallisuushäiriöllä on väkivaltarikollisuuteen sekä miten epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö saattaa näkyä poliisin työssä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnoosikriteerit voivat vääristää ajattelua häiriön yhteydestä väkivaltarikollisuuteen. Tutkimusten perusteella väkivaltarikoksista tuomituilla henkilöillä on miltei poikkeuksetta muita väkivaltaan altistavia tekijöitä, kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Tästä huolimatta epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ja väkivaltarikollisuuden sekä uusintarikollisuuden välillä on selkeä yhteys.
Vankilapopulaatioille tehtyjen tutkimusten perusteella epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy vangeilla ja entisillä vangeilla huomattavasti valtaväestöä enemmän. Näin ollen voidaan todeta, että poliisin asiakaskunnassa häiriön omaavia henkilöitä on valtaväestöä enemmän. Itse häiriön näkyvyys poliisin työssä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Poliisi ei ole terveydenhuollon ammattilainen, eikä poliisilla ole lähtökohtaisesti kykyä tunnistaa häiriötä. Muut väkivaltaan altistavat tekijät ovat poliisin työssä usein näkyvämpiä kuin persoonallisuushäiriö, tieto henkilön persoonallisuushäiriöstä voi kuitenkin edesauttaa poliisin valmistautumista sekä muuttaa poliisin suhtautumista mahdollisiin ongelmiin.
Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää mikä yhteys epäsosiaalisella persoonallisuushäiriöllä on väkivaltarikollisuuteen sekä miten epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö saattaa näkyä poliisin työssä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnoosikriteerit voivat vääristää ajattelua häiriön yhteydestä väkivaltarikollisuuteen. Tutkimusten perusteella väkivaltarikoksista tuomituilla henkilöillä on miltei poikkeuksetta muita väkivaltaan altistavia tekijöitä, kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Tästä huolimatta epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ja väkivaltarikollisuuden sekä uusintarikollisuuden välillä on selkeä yhteys.
Vankilapopulaatioille tehtyjen tutkimusten perusteella epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy vangeilla ja entisillä vangeilla huomattavasti valtaväestöä enemmän. Näin ollen voidaan todeta, että poliisin asiakaskunnassa häiriön omaavia henkilöitä on valtaväestöä enemmän. Itse häiriön näkyvyys poliisin työssä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Poliisi ei ole terveydenhuollon ammattilainen, eikä poliisilla ole lähtökohtaisesti kykyä tunnistaa häiriötä. Muut väkivaltaan altistavat tekijät ovat poliisin työssä usein näkyvämpiä kuin persoonallisuushäiriö, tieto henkilön persoonallisuushäiriöstä voi kuitenkin edesauttaa poliisin valmistautumista sekä muuttaa poliisin suhtautumista mahdollisiin ongelmiin.