Poliisina moniammatillisessa MARAK-toiminnassa
Mäkelä, Miia (2024)
Mäkelä, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931434
Tiivistelmä
Suomessa kansallisen riskinarvioinnin ja -hallinnan menetelmänä on käytössä MARAK (MARAC = A Multi-Agency Risk Assessment Conference). Kyseessä on uhrilähtöinen vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen menetelmä. MARAK-toiminnan koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 39 MARAK-työryhmää, joissa jokaisessa on myös poliisi edustaja.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valtakunnallisesti poliisien kokemuksia MARAK-menetelmän vaikuttavuudesta ja siitä, millaisena poliisit ja muut keskeiset MARAK-toimijat kokevat poliisin roolin MARAK-työskentelyssä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-työkalulla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa siten, että samalla kyselyllä kerättiin aineistoa sekä tähän tutkimukseen että THL:n kansalliseen MARAKin kehittämistyöhön.
Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että poliisi kokee MARAK-menetelmän olevan vaikuttava työkalu sekä itsensä että asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu moniammatillisuus ja poliisin kokemukset asiakkaiden turvallisuustilanteen paranemisesta. Muut MARAK-toimijat kokevat poliisin tärkeäksi ja sitoutuneeksi toimijaksi moniammatillisessa työryhmätyöskentelyssä. Arvostusta saavat poliisin aktiivinen toiminta, poliisin tarjoama oikeudellinen apu sekä poliisin vahvat yhteistyötaidot.
MARAK-menetelmän keskeisemmiksi haasteiksi poliisiorganisaatiossa voidaan todeta menetelmän osittainen tuntemattomuus ja ohjausten ajankohdalliset vaikeudet. Kehityskohteiksi nousivat säännöllinen riskinarvioinnin tekeminen ja tekijöiden ohjaaminen avun piiriin. MARAK-menetelmän tunnettuuden lisäämiseksi poliisit tarvitsevat enemmän koulutusta ja tukea omalta organisaatioltaan. Tukitoimia tulisi tulevaisuudessa ulottaa aktiivisesti myös väkivallan tekijän sekä uhrin lasten ja muiden läheisten ulottuville.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valtakunnallisesti poliisien kokemuksia MARAK-menetelmän vaikuttavuudesta ja siitä, millaisena poliisit ja muut keskeiset MARAK-toimijat kokevat poliisin roolin MARAK-työskentelyssä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-työkalulla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa siten, että samalla kyselyllä kerättiin aineistoa sekä tähän tutkimukseen että THL:n kansalliseen MARAKin kehittämistyöhön.
Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että poliisi kokee MARAK-menetelmän olevan vaikuttava työkalu sekä itsensä että asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu moniammatillisuus ja poliisin kokemukset asiakkaiden turvallisuustilanteen paranemisesta. Muut MARAK-toimijat kokevat poliisin tärkeäksi ja sitoutuneeksi toimijaksi moniammatillisessa työryhmätyöskentelyssä. Arvostusta saavat poliisin aktiivinen toiminta, poliisin tarjoama oikeudellinen apu sekä poliisin vahvat yhteistyötaidot.
MARAK-menetelmän keskeisemmiksi haasteiksi poliisiorganisaatiossa voidaan todeta menetelmän osittainen tuntemattomuus ja ohjausten ajankohdalliset vaikeudet. Kehityskohteiksi nousivat säännöllinen riskinarvioinnin tekeminen ja tekijöiden ohjaaminen avun piiriin. MARAK-menetelmän tunnettuuden lisäämiseksi poliisit tarvitsevat enemmän koulutusta ja tukea omalta organisaatioltaan. Tukitoimia tulisi tulevaisuudessa ulottaa aktiivisesti myös väkivallan tekijän sekä uhrin lasten ja muiden läheisten ulottuville.