Jatkuva osaamisen kehittäminen työyhteisössä

Abstract

Osaamisen kehittäminen työyhteisössä on keskeisessä roolissa organisaation ja yksilön menestyksen kannalta. Tässä opinnäytetyössä käsitellään osaamisen kehittämisen teoriaa, joka kattaa sen hyödyt niin organisaatiolle kuin yksilöllekin ja sen, kuinka työyhteisö ja esihenkilö voivat vaikuttaa siihen.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mistä jatkuvan osaamisen kehittämisen eri osa-alueet sekä miten jatkuvaa osaamisen kehittämistä voidaan edistää työyhteisöissä. Tavoitteena on selvittää, miten opimme ja millä menetelmillä oppimista voidaan edesauttaa, sekä tuoda esiin oppimisen hyötyjä yksilölle, työyhteisölle ja organisaatiolle. Tämän opinnäytetyön tuloksena on malli, joka soveltuu käytettäväksi pohjana henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämiseksi sekä osaksi opetus- ja hanketoimintaa.

Teoriaosuudessa käsitellään Peter Sengen oppivan organisaation malli, jonka perusajatuksena on, että organisaation on mahdollista oppia ainoastaan silloin, kun sen henkilöstö on oppiva. Kappaleessa käsitellään Sengen viisi peruselementtiä, jonka avulla organisaation on mahdollista tulla oppivaksi. Teoriaosuus kattaa myös kappaleen oppimistyyleistä ja niiden johtamisesta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään myös oman osaamisen kehittämistä henkilökohtaisella-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla, yhteistoimintalain hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä työhteisössä, psykologista pääomaa ja vuosikymmenien saatossa muovautunutta The Big Five-teoriaa.

Opinnäytetyön tutkimusosiossa on haastateltu kahta Humanistisen ammattikorkeakoulun työntekijää. Teoriaosuuden kirjallisuuskatsauksen perusteella opinnäytetyöhon on luotu malli, johon on haettu näkökulmia asiantuntijahaastatteluista. Mallin tarkoituksena on varmistaa jatkuva osamisen kehittäminen. Mallia testattiin työpajassa, johon osallistui Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Teoriaosuuden, haastatteluiden ja työpajan tulosten perusteella havaittiin, että mallin onnistumisen kannalta on tärkeää psykologinen turvallisuus, aikataulutus ja turvallinen ilmapiiri. Lisäksi johdon ja esihenkilöiden osallistuminen, motivaatio sekä yksilöiden vahvuuksien hyödyntäminen ja niistä yhdessä oppiminen koettiin tärkeäksi.