Tapahtumatuottajien kokemuksia työuupumukseen sairastumisesta
Flander, Tuomas (2024)
Flander, Tuomas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034398
Tiivistelmä
Tapahtumatuotanto on työnä parhaimmillaan erittäin palkitsevaa, mutta ajoittain myös sekä fyysistä että henkistä kuormitusta aiheuttavaa. Tapahtumateollisuus ry ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistyössä vuosina 2020-2022 toteutetun toimialatutkimuksen mukaan ammattitaitoisten osaajien säilyttäminen alalla on vaakalaudalla. Osaajien siirtyminen muille aloille selittyy pääosin taloudellisin syin, mutta myös huolta työntekijöiden jaksamisesta esiintyi tutkimuksen tuloksissa (Liikamaa, Westerholm, Wirén, 2023). Alalta onkin korona-ajan seurauksena poistunut arviolta 6500 työntekijää (Launis, 2022) ja jäljellä olevilla on täysi työ vastata ennalleen kasvaneeseen kysyntään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tapahtumatuottajien kokemuksia työuupumukseen sairastumisesta. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tapahtumatuottajien kokemuksiin työuupumukseen johtavista syistä sekä seikkoihin sen ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyö on toteutettu tilaustyönä Tapahtumateollisuus ry:lle, jonka keskeisenä tehtävänä on edistää tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa Suomessa. Työn tulosten toivotaan olevan osa arvokasta tutkimustietoa järjestön toiminnassa työuupumukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastatteluaineisto ke-rättiin syksyllä 2023 haastattelemalla seitsemää tapahtumatuottajaa, joilla jokaisella oli kokemusta työuupumukseen sairastumisesta. Kaikki tapahtumatuottajat kuvasivat haastatte-luissa sekä omia kokemuksiaan työuupumukseen sairastumisen syistä, että näkemyksistään työuupumuksen syntymisen ehkäisemiseksi. Haastatelluista tapahtumatuottajista kuusi seitsemästä on harkinnut, tai oli jo haastattelun toteuttamisen aikana vaihtanut alaa työuupumuksen tai työn yleisen kuormittavuuden takia.
Keskeisinä syinä työuupumuksen puhkeamiselle tapahtumatuottajat kuvasivat oman toiminnan johtamiseen, työpaikkakulttuuriin, esihenkilöstöön ja/tai johtamiseen, työmäärään sekä työn epävakauteen liittyviä tekijöitä. Ehkäisevinä keinoina työuupumukselle kaikki haastateltavat mainitsivat työterveyshuollon tärkeyden, muuten esiin nostetut ehkäisevät keinot myötäilivät uupumiseen johtaneita syitä. Ehkäisevät keinot keskittyivät oman toiminnan johtamiseen, esihenkilöstöön ja/tai johtamiseen sekä avoimeen diskurssiin työuupumuksen kokemuksista ja koetuista epäkohdista työyhteisössä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tapahtumatuottajien kokemuksia työuupumukseen sairastumisesta. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tapahtumatuottajien kokemuksiin työuupumukseen johtavista syistä sekä seikkoihin sen ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyö on toteutettu tilaustyönä Tapahtumateollisuus ry:lle, jonka keskeisenä tehtävänä on edistää tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa Suomessa. Työn tulosten toivotaan olevan osa arvokasta tutkimustietoa järjestön toiminnassa työuupumukseen liittyvissä kysymyksissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastatteluaineisto ke-rättiin syksyllä 2023 haastattelemalla seitsemää tapahtumatuottajaa, joilla jokaisella oli kokemusta työuupumukseen sairastumisesta. Kaikki tapahtumatuottajat kuvasivat haastatte-luissa sekä omia kokemuksiaan työuupumukseen sairastumisen syistä, että näkemyksistään työuupumuksen syntymisen ehkäisemiseksi. Haastatelluista tapahtumatuottajista kuusi seitsemästä on harkinnut, tai oli jo haastattelun toteuttamisen aikana vaihtanut alaa työuupumuksen tai työn yleisen kuormittavuuden takia.
Keskeisinä syinä työuupumuksen puhkeamiselle tapahtumatuottajat kuvasivat oman toiminnan johtamiseen, työpaikkakulttuuriin, esihenkilöstöön ja/tai johtamiseen, työmäärään sekä työn epävakauteen liittyviä tekijöitä. Ehkäisevinä keinoina työuupumukselle kaikki haastateltavat mainitsivat työterveyshuollon tärkeyden, muuten esiin nostetut ehkäisevät keinot myötäilivät uupumiseen johtaneita syitä. Ehkäisevät keinot keskittyivät oman toiminnan johtamiseen, esihenkilöstöön ja/tai johtamiseen sekä avoimeen diskurssiin työuupumuksen kokemuksista ja koetuista epäkohdista työyhteisössä.