Ihmiskaupan torjuntasuunnitelmat Sloveniassa ja Suomessa
Markoff, Susanna (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335488
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla Suomen ja Slovenian ihmiskaupan torjuntasuunnitelmia ja ennalta estäviä toimia. Tarkoituksena oli tuoda esille maiden eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä ihmiskaupan torjunnassa. Sisältö on hyödyllinen Suomelle ja Slovenialle, mutta myös kaikille, jotka voivat työssään kohdata ihmiskaupan uhrin. Sisältö auttaa ymmärtämään, mitä toimia tehdään jo ihmiskaupan torjumiseksi, missä on haasteita, ja mitä kehitettävää Suomella ja Slovenialla on: Mitä maat voivat oppia toisiltaan.
Opinnäytetyössäni vertailin viranomaislähteitä ja tutkittuja tutkimuksia. Sain hyvän kattavan kuvan, sekä Slovenian että Suomen ihmiskaupan torjunnasta ja ennalta estävistä toimista. Maiden väliltä löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä ilmeni esimerkiksi koulutuksen, uhrien tunnistamisen, uhrien työllistymisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen suhteen sekä kuinka neuvontaa mahdollisille uhreille jaetaan. Suurimpana eroavaisuutena selvisi, että Slovenian toiminta-suunnitelmassa on oma painoarvonsa ennalta estävälle työlle. Sloveniassa ei ole erillistä yhtenäistä tutkintaryhmää ihmiskaupparikoksia varten kuten Suomessa, vaan Slovenian koulutetut tutkijat ovat sijoitettuna kahdeksalla eri poliisilaitoksella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomi voi ottaa mallia Slovenian ennalta estävistä valistus- ja tiedotuskampanjoista sekä nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville järjestetyistä työpajoista. Slovenia voi oppia Suomelta työperäisen hyväksikäytön ilmitulosta; kuinka tunnistaa työperäiset ihmis-kaupan uhrit, tutkia ja syyttää niitä ihmiskauppana, eikä työlain rikkomuksina.
Rajasin aiheeni keskittymään ennalta estäviin toimiin, ja tämän vuoksi jouduin rajaamaan mielenkiintoisia lisäaiheita pois. Jatkotutkimuksissa voisi esimerkiksi verrata Suomen ja Slovenian ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestöjen toimintaa.
Opinnäytetyössäni vertailin viranomaislähteitä ja tutkittuja tutkimuksia. Sain hyvän kattavan kuvan, sekä Slovenian että Suomen ihmiskaupan torjunnasta ja ennalta estävistä toimista. Maiden väliltä löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä ilmeni esimerkiksi koulutuksen, uhrien tunnistamisen, uhrien työllistymisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen suhteen sekä kuinka neuvontaa mahdollisille uhreille jaetaan. Suurimpana eroavaisuutena selvisi, että Slovenian toiminta-suunnitelmassa on oma painoarvonsa ennalta estävälle työlle. Sloveniassa ei ole erillistä yhtenäistä tutkintaryhmää ihmiskaupparikoksia varten kuten Suomessa, vaan Slovenian koulutetut tutkijat ovat sijoitettuna kahdeksalla eri poliisilaitoksella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomi voi ottaa mallia Slovenian ennalta estävistä valistus- ja tiedotuskampanjoista sekä nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville järjestetyistä työpajoista. Slovenia voi oppia Suomelta työperäisen hyväksikäytön ilmitulosta; kuinka tunnistaa työperäiset ihmis-kaupan uhrit, tutkia ja syyttää niitä ihmiskauppana, eikä työlain rikkomuksina.
Rajasin aiheeni keskittymään ennalta estäviin toimiin, ja tämän vuoksi jouduin rajaamaan mielenkiintoisia lisäaiheita pois. Jatkotutkimuksissa voisi esimerkiksi verrata Suomen ja Slovenian ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestöjen toimintaa.