”Mikään ei ole helpompi tutkia, kuin reilu tappo.” : katsaus suomalaisen henkirikoksen ominaispiirteisiin ja tekijöihin tapauksen selvittämisnopeuden taustalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö keskittyy kartoittamaan suomalaisen henkirikollisuuden ominaispiirteitä ja tekijöitä henkirikoksen selvittämisnopeuden taustalla. Tavoitteena on koota lukijalle ajantasainen käsitys tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta ja lisätä niin poliisiviranomaisen kuin tavallisen kansalaisenkin ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat henkirikostapauksen selvittämiseen. Tutkielma perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja dokumenttianalyysiin, joiden avulla on analysoitu sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia ja monipuolisia aineistoja teemaan liittyen.

Viime vuosina henkirikollisuuden määrä on Suomessa vähentynyt ja selvitysprosentti on kansainvälisesti vertaillen korkea. Suomalaisen henkirikollisuuden erityispiirteisiin kuuluu muun muassa sen yleinen keskittyminen yksityisasuntoihin, tekijöiden ja uhrien syrjäytyneisyys yhteiskunnassa ja tietty suunnittelemattomuus. Tyypillisin henkirikos tapahtuu teräaseella keski-ikäisten miesten välienselvittelytilanteessa, jossa sekä uhri että tekijä ovat alkoholin vaikutuksen alaisina. Suomalainen henkirikos myös tulee poliisin tietoon nopeasti, eikä sen selvittämiseen kulu tilastollisesti kauan aikaa.

Hankalimmin selvitettäviä tapauksia ovat henkirikokset, joissa esimerkiksi tekijä ja uhri ovat toisilleen tuntemattomia, rikokselle ei löydy selkeää motiivia, se on tapahtunut julkisella paikalla ja kohdistuu hyvin nuoreen tai iäkkääseen henkilöön. Selvittämättömät henkirikokset eivät ainoastaan johda suuriin tutkinnallisiin kustannuksiin ja heikennä kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan, vaan aiheuttavat myös suurta inhimillistä kärsimystä. Tästä syystä henkirikosten selviämiseen vaikuttavien tekijöiden tutkimus ja niiden ymmärtäminen on tärkeää myös yhteiskunnallisesti.

Henkirikoksen selvittämisnopeuteen vaikuttavat niin harkinnanvaraiset eli uhriin liittyvät, kuin ei-harkinnanvaraiset, itse tapaukseen liittyvät tekijät. Suomalaisessa henkirikostutkinnassa voidaan katsoa painottuvan enemmän tapauskohtaiset tekijät ja sitä kautta esimerkiksi esitutkinnassa kerätyn näytön riittävyys, ei niinkään se, kuinka tehokkaasti viranomaiset itse päättävät tapausta tutkia.