Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella 2024

Abstract

Kesäkuussa 2023 voimaan tullut työturvallisuuslain uudistus korosti työnantajien vastuuta psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Tämä opinnäytetyö selvitti Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen työntekijöiden kokemuksia psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja arvioi työturvallisuuslain uudistuksen käytännön vaikutuksia työnantajan tarkkailuvelvoitteeseen. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko kyselyn avulla luoda yleiskuva psykososiaalisista kuormitustekijöistä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella, ja löytää mahdollisia eroavaisuuksia eri vastaajaryhmien välillä. Lisäksi työssä pyrittiin tunnistamaan keinoja työnantajan tarkkailuvelvoitteen toteutumiseen.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselynä, joka perustui Työsuojeluhallinnon "Työn psykososiaaliset kuormitustekijät" -kyselyyn. Alkuperäiseen kyselyyn lisättiin taustakysymyksiä vastaajaryhmien välisen vertailun mahdollistamiseksi. Kysely sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vakituinen henkilöstö. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisesti ja laadullisesti.

Tulokset osoittivat, että yleisellä tasolla keskeisimmät psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät epäselviin tehtävänkuviin, vastuisiin, ohjeisiin ja odotuksiin sekä kognitiivisiin kuormitustekijöihin, kuten työvälineiden ja työympäristön puutteisiin, hallitsemattomaan tietotulvaan, usean eri asian samanaikaiseen tekemiseen sekä työn jatkuviin keskeytyksiin. Lisäksi kysely paljasti merkittäviä eroja kuormitustekijöissä eri vastaajaryhmien välillä. Tiedonhallinta, johtaminen, viestintä, henkilöstöresurssit, organisaatiomuutos sekä talouden sopeuttamistoimet nousivat palautteissa esille kuormitusta lisäävinä tekijöinä. Turvallisuus ja hyvinvointi ovat kokonaisuuksia, joista vastaajat ovat huolissaan. Säästötoimenpiteet nousivat esiin erityisesti turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantavina tekijöinä. Vertailutiedon puuttumisen vuoksi opinnäytetyössä ei tehdä johtopäätöksiä siitä, ovatko kuormitustekijät 2024 kasvaneet tai vähentyneet.

Johtopäätöksenä todetaan, että työnantajan tarkkailuvelvoitteen toteuttamista voidaan tehostaa kuormittumistekijöiden tunnistamisessa, niiden riskien ja terveydellisten merkitysten arvioinnissa, sekä toimenpiteiden toteutuksessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tämä edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistumista, pitkäjänteisyyttä sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Akuutteja käytännön toimenpiteitä ovat muun muassa työn- ja tehtäväkuvien selkeyttäminen, työvälineiden kehittäminen ja työyhteisön vuorovaikutuksen vahvistaminen. Lisäksi ehdotettiin, että tarkkailuvelvoitteen työkalut ja prosessit päivitetään vastaamaan entistä paremmin vastaamaan työn vaatimuksia. Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämisessä.