Nuorisotyön merkitys nuoren sovitteluprosessissa: Espoon käytännöt ja kehittämismahdollisuudet
Ukic, Agim; Riissanen, Laura (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122703
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, Espoon nuorisotyön merkitystä nuoren sovitteluprosessissa. Kyseessä oli laadullinen kehittämistyö. Mitä jos katusovittelijoita olisi enemmän kuin tällä hetkellä miten se vaikuttaisi nuoriin ja heidän hyvin vointiin. Saisiko katusovittelijoita lisämäällä katkaistua mahdollisia rikoskierteitä. Mitä jos Espoon jokaiselta nuorisotilalta olisi mukana yksi nuorisotyöntekijä mukana katusovittelutoiminnassa. Mitä mieltä toiminnan lisäämisestä olisivat sovittelutoiminnan työntekijät ja nuorisopalveluiden palveluvastaavat. Kuinka toiminnan laajentaminen nähdään henkilön näkökulmasta joka on toiminut katusovittelijoiden kouluttajana ja nykyisin itse sovittelu-ohjaajana.
Työntilaajana oli Länsi-Uudenmaan sovitteluitoimisto, joka toimii Kalliola Setlementtin alla. Kalliola setlmentin toiminta on alkanut vuonna 1991. Kansalaisjärjestönä setlementtiliiton tarkoitus on edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista, hyvää elämää ja ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista .
Sovittelut ovatkin yksi tärkeä Kalliollan tarjoama palvelu. Sovittelut ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 2006 lähtien. Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistolla on 6 henkilöä töissä (5 sovitteluohjaaja ja vastaava sovitteluohjaaja). Vapaaehtoissovittelijoita on 75 henkilöä ja katusovittelijoita on 15 henkilöä .
Katusovittelijat sovittelevat alle 18 vuotiaiden nuorten tekemiä rikos ja riita tilanteita. Soviteltavia asioita voi muun muassa olla: Pahoinpitelyt, Lievät pahoinpitelyt, Kotirauhan rikkominen, varkaudet tai ryöstö, vahingonteot, Somessa tapahtuneet mm kunnianloukkaukset, Sovelluksissa tapahtuva kiusaaminen/herjaaminen. Toiminta malli on alunperin kehitetty Norjassa mutta Aseman lapset ovat jalkauttaneet mallin Suomeen. Katusovitteluita on toteutettu suomessa vuodesta 2013 lähtien .
Sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa osapuolille järjestetään mahdollisuus kohdata ja käsitellä rikosta tai riidan asiaa puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelu mahdollistaa osapuolille kohdata toisensa luottamuksellisesti ja auttaa osapuolia löytämään heille tyydyttävät ratkaisut aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi .
Työntilaajana oli Länsi-Uudenmaan sovitteluitoimisto, joka toimii Kalliola Setlementtin alla. Kalliola setlmentin toiminta on alkanut vuonna 1991. Kansalaisjärjestönä setlementtiliiton tarkoitus on edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista, hyvää elämää ja ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista .
Sovittelut ovatkin yksi tärkeä Kalliollan tarjoama palvelu. Sovittelut ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 2006 lähtien. Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistolla on 6 henkilöä töissä (5 sovitteluohjaaja ja vastaava sovitteluohjaaja). Vapaaehtoissovittelijoita on 75 henkilöä ja katusovittelijoita on 15 henkilöä .
Katusovittelijat sovittelevat alle 18 vuotiaiden nuorten tekemiä rikos ja riita tilanteita. Soviteltavia asioita voi muun muassa olla: Pahoinpitelyt, Lievät pahoinpitelyt, Kotirauhan rikkominen, varkaudet tai ryöstö, vahingonteot, Somessa tapahtuneet mm kunnianloukkaukset, Sovelluksissa tapahtuva kiusaaminen/herjaaminen. Toiminta malli on alunperin kehitetty Norjassa mutta Aseman lapset ovat jalkauttaneet mallin Suomeen. Katusovitteluita on toteutettu suomessa vuodesta 2013 lähtien .
Sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa osapuolille järjestetään mahdollisuus kohdata ja käsitellä rikosta tai riidan asiaa puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelu mahdollistaa osapuolille kohdata toisensa luottamuksellisesti ja auttaa osapuolia löytämään heille tyydyttävät ratkaisut aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi .