Porokolari poliisitehtävänä – Teoriaa ja tilastoja

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu porokolareita poliisitehtävänä. Opinnäytetyö on suunnattu poliiseille, jotka työskentelevät poronhoitoalueella tai haluavat muuten tutustua porokolareihin ja niiden aiheuttamiin tehtäviin poliisin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon poliisilla on porokolareiden aiheuttamia tehtäviä, missä niitä on ja kuinka paljon näiden tehtävien suorittamiseen kuluu aikaa. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena.

Tutkimuksessa porokolareita tarkastellaan ensin teoreettisesta näkökulmasta. Teoriaosiossa käsitellään poroihin, porokolareihin ja poroelinkeinon rakenteeseen liittyviä taustatietoja. Lisäksi teoriaosiossa käsitellään porokolareiden vaikutuksia, mahdollisia syitä ja niiden ennaltaehkäisyä. Teoriaosuuden päätteeksi perehdytään lainsäädäntöön, poliisin tehtäviin ja toimivaltuuksiin ja suhteutetaan niitä porokolareihin. Tutkimuksessa on kerätty tietoja eri tilastoista, joille tehdyn analyysin perusteella on pystytty arvioimaan poliisin porokolareista aiheutuvien tehtävien määrää, sijaintia ja niihin käytettyä aikaa. Lopuksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja tutkimuksen tuloksia on vertailtu keskenään tulosten arvioimiseksi ja johtopäätösten tekemiseksi.

Tutkimuksessa selvisi, että poliisilla on tilastoitujen porokolareiden määrään nähden pieni määrä porokolareista aiheutuneita tehtäviä. Merkittävä syy tähän näyttäisi olevan se, että porokolareista aiheutuu poliisitehtävä vain tietyillä rajatuilla ehdoilla, ja muissa tapauksissa hätäkeskus hälyttää paikalle ainoastaan paliskunnan liikennevahinkoarviomiehen. Tämän toimintamallin käyttöönotto vuonna 2022 on vähentänyt poliisin porokolaritehtävien määrää noin 87 prosentilla, ja poliisin porokolaritehtäviin käyttämää aikaa noin 48 prosentilla.