Surun tila työelämässä: Kyselytutkimus työhön paluusta lapsen kuoleman jälkeen
Nikander, Kalle-Pekka (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174404
Tiivistelmä
Lapsen kuolema on yksi vaikeimmista kokemuksista, jonka vanhempi voi kohdata. Se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, myös työelämään. Tämä yhteisöpedagogin ylemmän
AMK:n opinnäytetyö tarkastelee lapsensa menettäneiden vanhempien kokemuksia työhön paluusta: millaista tukea he ovat saaneet työnantajiltaan ja työyhteisöiltään sekä mitkä tekijät ovat auttaneet tai haitanneet heitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n kanssa, ja siihen osallistui 64 vastaajaa, jotka kertoivat kokemuksistaan työhön paluusta lapsen kuoleman jälkeen.
Suru on monimutkainen ja osittain kulttuurisidonnainen ilmiö, jota on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Se on pitkään nähty psykologisena ongelmana, mutta nykyään ymmärretään paremmin sen sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä sen monimuotoisuutta. Lapsen ja muun läheisen kuolemaan liittyvän surun käsittely työelämässä on alitutkittu aihe, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia työkykyyn, työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Vaikka tietoa ja ymmärrystä on jo paljon olemassa, sen saattaminen laajempaan tietoisuuteen ja käytäntöön on suuri haaste.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että työn joustavuus, kuten työaikojen ja -tehtävien yksilöllinen mukauttaminen, sekä myötätuntoinen johtaminen tukevat merkittävästi surevan vanhemman paluuta työelämään lapsen kuoleman jälkeen. Myös työyhteisön henkinen tuki ja avoin keskustelukulttuuri vaikuttavat positiivisesti työhön paluun onnistumiseen. Moni vastaajista koki jääneensä ilman riittävää tukea tai kohdanneensa tilanteita, joissa heidän suruaan ei tunnustettu tai huomioitu asianmukaisesti.
Tutkimus tuo esiin, että surun käsittely on hyvin yksilöllistä, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tukea työhön paluuta kuoleman jälkeen. On tärkeää, että työnantajat ja työyhteisöt tunnistavat surevan työntekijän tarpeet ja tarjoavat joustavia tukimuotoja, jotka huomioivat yksilölliset tilanteet. Opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa työnantajille ja työyhteisöille sekä surevalle itselleen, ja se nostaa myös aiheen yhteiskunnallisen merkittävyyden esiin. Space for Grief in Working Life: A Survey on Returning to Work After
The death of a child is one of the most difficult experiences a parent can face. It affects all areas of life, including work. This master's thesis in community education examines the experiences of parents who have lost a child and their return to work: what kind of support they have received from their employers and colleagues, and what factors have helped or challenged them. The study was conducted as a survey in collaboration with Child Death Families Finland Käpy ry, and 64 respondents shared their experiences of returning to work after the loss of a child.
Grief is a complex and partly cultural phenomenon that is difficult to define explicitly. It has long been seen as a psychological problem, but today its social and cultural dimensions and diversity are better understood. The handling of grief related to the death of a child or an other loved one in the workplace is an under-researched topic, despite its significant impact on work ability, work community, and society. Although there is already a lot of knowledge and understanding, bringing these to broader awareness and into practice is a major challenge.
The results of the thesis confirm the understanding that work flexibility, such as individual adjustments to working hours and tasks, as well as compassionate leadership, significantly support a grieving parent's return to work after the death of a child. The emotional support from the work community and an open discussion culture also positively affect the success of returning to work. Many respondents felt they had not received adequate support or had encountered situations where their grief was not recognized or appropriately addressed.
The study highlights that the handling of grief is highly individual, and there is no single right way to support the return to work after a death. It is important that employers and work communities recognize the needs of grieving employees and offer flexible support measures that take individual situations into account. The thesis provides valuable information for employers and work communities, as well as for the grieving individuals themselves, and it also highlights the social significance of the topic.
AMK:n opinnäytetyö tarkastelee lapsensa menettäneiden vanhempien kokemuksia työhön paluusta: millaista tukea he ovat saaneet työnantajiltaan ja työyhteisöiltään sekä mitkä tekijät ovat auttaneet tai haitanneet heitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n kanssa, ja siihen osallistui 64 vastaajaa, jotka kertoivat kokemuksistaan työhön paluusta lapsen kuoleman jälkeen.
Suru on monimutkainen ja osittain kulttuurisidonnainen ilmiö, jota on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Se on pitkään nähty psykologisena ongelmana, mutta nykyään ymmärretään paremmin sen sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä sen monimuotoisuutta. Lapsen ja muun läheisen kuolemaan liittyvän surun käsittely työelämässä on alitutkittu aihe, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia työkykyyn, työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Vaikka tietoa ja ymmärrystä on jo paljon olemassa, sen saattaminen laajempaan tietoisuuteen ja käytäntöön on suuri haaste.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että työn joustavuus, kuten työaikojen ja -tehtävien yksilöllinen mukauttaminen, sekä myötätuntoinen johtaminen tukevat merkittävästi surevan vanhemman paluuta työelämään lapsen kuoleman jälkeen. Myös työyhteisön henkinen tuki ja avoin keskustelukulttuuri vaikuttavat positiivisesti työhön paluun onnistumiseen. Moni vastaajista koki jääneensä ilman riittävää tukea tai kohdanneensa tilanteita, joissa heidän suruaan ei tunnustettu tai huomioitu asianmukaisesti.
Tutkimus tuo esiin, että surun käsittely on hyvin yksilöllistä, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tukea työhön paluuta kuoleman jälkeen. On tärkeää, että työnantajat ja työyhteisöt tunnistavat surevan työntekijän tarpeet ja tarjoavat joustavia tukimuotoja, jotka huomioivat yksilölliset tilanteet. Opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa työnantajille ja työyhteisöille sekä surevalle itselleen, ja se nostaa myös aiheen yhteiskunnallisen merkittävyyden esiin.
The death of a child is one of the most difficult experiences a parent can face. It affects all areas of life, including work. This master's thesis in community education examines the experiences of parents who have lost a child and their return to work: what kind of support they have received from their employers and colleagues, and what factors have helped or challenged them. The study was conducted as a survey in collaboration with Child Death Families Finland Käpy ry, and 64 respondents shared their experiences of returning to work after the loss of a child.
Grief is a complex and partly cultural phenomenon that is difficult to define explicitly. It has long been seen as a psychological problem, but today its social and cultural dimensions and diversity are better understood. The handling of grief related to the death of a child or an other loved one in the workplace is an under-researched topic, despite its significant impact on work ability, work community, and society. Although there is already a lot of knowledge and understanding, bringing these to broader awareness and into practice is a major challenge.
The results of the thesis confirm the understanding that work flexibility, such as individual adjustments to working hours and tasks, as well as compassionate leadership, significantly support a grieving parent's return to work after the death of a child. The emotional support from the work community and an open discussion culture also positively affect the success of returning to work. Many respondents felt they had not received adequate support or had encountered situations where their grief was not recognized or appropriately addressed.
The study highlights that the handling of grief is highly individual, and there is no single right way to support the return to work after a death. It is important that employers and work communities recognize the needs of grieving employees and offer flexible support measures that take individual situations into account. The thesis provides valuable information for employers and work communities, as well as for the grieving individuals themselves, and it also highlights the social significance of the topic.