Lakisääteisen Valpas-ohjauksen nuorilähtöiset suositukset : case Kaarinan nuorisopalvelut

Abstract

Oppivelvollisuuslakiuudistus on muuttanut nuorten koulutuspolkujen seurantaa ja ohjausta. Laki velvoittaa kaikki perusopetuksen päättävät nuoret hakeutumaan toisen asteen koulutukseen, ja kuntien vastuu ohjauksesta on kasvanut. Kunnissa tulee olla lain edellyttämä asuinkunnan virkailija ja valvontaa toteutetaan Opetushallituksen ylläpitämän Valpas-järjestelmän kautta. Aiemmin oppilaitokset ilmoittivat opinnot keskeyttäneistä etsivään nuorisotyöhön, mutta uudistuksen myötä ohjausvastuu on siirtynyt asuinkunnalle. Etsivä nuorisotyö voi edelleen tukea nuoria, mutta sen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, kuinka nuorilähtöisyys toteutuu nykyisessä ohjausprosessissa ja miten sitä voitaisiin kehittää nuorten kokemusten perusteella. Työ toteutettiin Kaarinan nuorisopalveluiden tilaamana tutkimuksellisena kehittämishankkeena, jossa sovellettiin tapaustutkimuksen lähestymistapaa. Aineisto kerättiin hyödyntäen monimenetelmäistä lähestymistapaa, kuten nuorten haastatteluja, kyselyitä sekä ohjausverkoston näkemyksiä.

Nuoren yksilöllisen tilanteen huomioiva ohjaus on tehokas lähestymistapa oppivelvollisten tukemisessa. Sen keskeisiä elementtejä ovat kohtaaminen, joustava ohjaus, monialainen yhteistyö ja opiskelumotivaation tukeminen. Ohjauksen vaikuttavuuden tueksi sen tulee perustua nuoren osallisuuden tukemiseen ja kuulemiseen, jotta nuori kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään. Monialainen yhteistyö tarjoaa nuorelle kokonaisvaltaisempaa tukea, mutta sen onnistuminen edellyttää toimijoilta yhteistyöhalua, joustavuutta ja selkeitä vastuunjakoja.

Tutkimuksen tulokset korostivat nuorilähtöisen ohjauksen merkitystä sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Nuorten kertomat kokemukset osoittavat, että nykyiset mallit eivät aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi vaihtoehtoisia koulutuspolkuja kaivataan lisää. Kaarinan nuorisopalveluissa onnistuttiin tunnistamaan nuorten yksilöllisiä tarpeita, ja tutkimuksen perusteella laadittiin suositukset asuinkunnan ohjauksen kehittämiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida nuorten ääni ja oikeudet, henkilökohtaiset tarpeet sekä nuoren motivointiin vaikuttavat tekijät.