Kohti oppivaa ammatillista oppilaitosyhteisöä - kulmakivet ja tiimivalmennuksen hyödyt
Karjalainen, Leena (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265042
Tiivistelmä
Ammatilliset oppilaitokset kohtaavat muutoksia, jotka vaativat uudistumista. Saimaan ammattiopisto Sampossa on vastattu haasteisiin tiimivalmennuksilla, strategian uudistamisella ja tiimiorganisaatioon siirtymisellä, tukien henkilöstön itse- ja yhteisöohjautuvuutta sekä tiimioppivaa toimintakulttuuria.
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät ammatillisen oppilaitoksen kehittymistä oppivaksi yhteisöksi. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kolmen oppilaitoksen toimenpiteitä Sengen (2006) oppivan organisaation käsitteen pohjalta käyttäen teemallisia benchmarking-haastatteluja. Tulokset osoittivat tiimivalmennuksen merkittävän vaikutuksen, mikä johti kehittämistyön toiseen osaan. Tiimivalmennuksen hyötyjä arvioitiin vuosina 2023-2024 Sampon tiimivalmennuksista kerättyjen palautteiden avulla. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä hyödynnetiin tekoälysovelluksia.
Benchmarking-analyysin avulla tunnistettiin 14 teemallista kategoriaa, jotka olivat oppivan ammatillisen oppilaitoksen kriittisiä, merkittäviä tekijöitä. Sengen (2006) oppivan organisaation viiden perusperiaatteen mukaisesti luokitellut teemalliset kategoriat muodostivat yhdessä ”työkalupakin”, jonka avulla ammatilliset oppilaitokset voivat edetä kohti oppivaa organisaatioita. Työkalupakissa erottuivat valmennukselliset keinot, yksilö- ja tiimikohtaiset sekä rakenteelliset keinot. Erityisesti tiimivalmennuksen ja valmentavan esihenkilön rooli korostuivat, ja niiden avulla voitiin vahvistaa kaikkia viittä oppivan organisaation perusperiaatetta. Kolmen oppilaitoksen välillä oli selkeitä eroja keinovalikoimassa, jolla ne olivat rakentaneet oppivaa oppilaitosyhteisöä. Oppilaitosten kannattaa hyödyntää olemassa olevia oppilaitosverkostoja ja rakentaa uusia kumppanuuksia, jotta oppiminen organisaatioiden välillä mahdollistuu.
Tekoälysovellusten käyttö tiimivalmennusten palautekyselyn analysoinnissa osoittautui hyödylliseksi ja objektiiviseksi tavaksi luokitella aineistoa. Tulokset osoittivat tiimivalmennuksella saavutettavan useita hyötyjä, kuten yhteisöllisyyden vahvistumista, dialogin edistämistä, oppimista – yksilönä ja tiiminä, tavoitteen kirkastumista sekä hyvinvoinnin paranemista.
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät ammatillisen oppilaitoksen kehittymistä oppivaksi yhteisöksi. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kolmen oppilaitoksen toimenpiteitä Sengen (2006) oppivan organisaation käsitteen pohjalta käyttäen teemallisia benchmarking-haastatteluja. Tulokset osoittivat tiimivalmennuksen merkittävän vaikutuksen, mikä johti kehittämistyön toiseen osaan. Tiimivalmennuksen hyötyjä arvioitiin vuosina 2023-2024 Sampon tiimivalmennuksista kerättyjen palautteiden avulla. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä hyödynnetiin tekoälysovelluksia.
Benchmarking-analyysin avulla tunnistettiin 14 teemallista kategoriaa, jotka olivat oppivan ammatillisen oppilaitoksen kriittisiä, merkittäviä tekijöitä. Sengen (2006) oppivan organisaation viiden perusperiaatteen mukaisesti luokitellut teemalliset kategoriat muodostivat yhdessä ”työkalupakin”, jonka avulla ammatilliset oppilaitokset voivat edetä kohti oppivaa organisaatioita. Työkalupakissa erottuivat valmennukselliset keinot, yksilö- ja tiimikohtaiset sekä rakenteelliset keinot. Erityisesti tiimivalmennuksen ja valmentavan esihenkilön rooli korostuivat, ja niiden avulla voitiin vahvistaa kaikkia viittä oppivan organisaation perusperiaatetta. Kolmen oppilaitoksen välillä oli selkeitä eroja keinovalikoimassa, jolla ne olivat rakentaneet oppivaa oppilaitosyhteisöä. Oppilaitosten kannattaa hyödyntää olemassa olevia oppilaitosverkostoja ja rakentaa uusia kumppanuuksia, jotta oppiminen organisaatioiden välillä mahdollistuu.
Tekoälysovellusten käyttö tiimivalmennusten palautekyselyn analysoinnissa osoittautui hyödylliseksi ja objektiiviseksi tavaksi luokitella aineistoa. Tulokset osoittivat tiimivalmennuksella saavutettavan useita hyötyjä, kuten yhteisöllisyyden vahvistumista, dialogin edistämistä, oppimista – yksilönä ja tiiminä, tavoitteen kirkastumista sekä hyvinvoinnin paranemista.