Työhyvinvointi ja sen kehittämismahdollisuudet pohjoissavolaisissa järjestöissä
Savolainen, Reeta (2015)
Savolainen, Reeta
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163204
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni oli Järjestöjalostamo –hankkeen ensimmäinen vaihe. Sen tarkoituksena oli selvittää järjestökentän työhyvinvoinnin nykytilaa ja työyhteisöjen hyvinvointia sekä kartoittaa osaamista ja kehittämistarpeita pohjoissavolaisissa järjestöissä. Kehittämistyö menee Järjestöjalostamo –hankkeelle, joka on Humakin ja Joensuun Setlementti ry:n yhteishanke. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2014-31.5.2017.
Kehittämistyön aineisto kerättiin neljällä ryhmähaastattelulla. Haastatteluja varten laadittiin yhtenäinen teemahaastattelurunko. Haastattelussa oli kuusi pääteemaa: taustatiedot, työhyvinvoinnin määrittely, organisaatio, esimiestyö ja johtaminen, työyhteisö, työhyvinvoinnin edistäminen työyhteisössä, sekä työ ja yksilö. Haastateltavat valittiin siten, että henkilöt työskentelevät pohjoissavolaisissa järjestöissä tai yhdistyksissä, joissa palkattuja työntekijöitä on yhdestä kuuteen henkilöä.
Haastatteluista saatiin selville monia työhyvinvointia heikentäviä ja lisääviä asioita. Haastateltavat pääsivät myös itse selittämään, mitä työhyvinvointi heille tarkoittaa ja kuinka sitä tulisi parantaa. Suurimmiksi epäkohdiksi nousivat rahoitus ja epävarmuus, yksin tekeminen ja vastuu, työterveyshuolto, jatkokoulutukset, fyysinen työympäristö ja turvallisuus sekä johtoporras ja työnohjaus.
Opinnäytetyö toi esille sen, että pohjoissavolaisissa pienissä järjestöissä työhyvinvoinnissa olisi parantamisen varaa. Haastateltavista ilmeni kuitenkin se, että he tekevät työtä josta nauttivat. Kehitysehdotuksiksi työhyvinvointia parantamaan nousivat muun muassa vertaistukiryhmät ja erilaiset koulutukset. Työntekijät olivat valmiita sitoutumaan myös hankkeen myöhempiin vaiheisiin haastatteluiden jälkeen.
Kehittämistyön aineisto kerättiin neljällä ryhmähaastattelulla. Haastatteluja varten laadittiin yhtenäinen teemahaastattelurunko. Haastattelussa oli kuusi pääteemaa: taustatiedot, työhyvinvoinnin määrittely, organisaatio, esimiestyö ja johtaminen, työyhteisö, työhyvinvoinnin edistäminen työyhteisössä, sekä työ ja yksilö. Haastateltavat valittiin siten, että henkilöt työskentelevät pohjoissavolaisissa järjestöissä tai yhdistyksissä, joissa palkattuja työntekijöitä on yhdestä kuuteen henkilöä.
Haastatteluista saatiin selville monia työhyvinvointia heikentäviä ja lisääviä asioita. Haastateltavat pääsivät myös itse selittämään, mitä työhyvinvointi heille tarkoittaa ja kuinka sitä tulisi parantaa. Suurimmiksi epäkohdiksi nousivat rahoitus ja epävarmuus, yksin tekeminen ja vastuu, työterveyshuolto, jatkokoulutukset, fyysinen työympäristö ja turvallisuus sekä johtoporras ja työnohjaus.
Opinnäytetyö toi esille sen, että pohjoissavolaisissa pienissä järjestöissä työhyvinvoinnissa olisi parantamisen varaa. Haastateltavista ilmeni kuitenkin se, että he tekevät työtä josta nauttivat. Kehitysehdotuksiksi työhyvinvointia parantamaan nousivat muun muassa vertaistukiryhmät ja erilaiset koulutukset. Työntekijät olivat valmiita sitoutumaan myös hankkeen myöhempiin vaiheisiin haastatteluiden jälkeen.