Yhteisöllisyys työhyvinvoinnin tukena- Kohti osallistavaa työyhteisöä. : Osallisuuden aktivointia kehitysvammaisten asumispalveluyksikön työyhteisössä.
Lastumäki, Johanna (2015)
Lastumäki, Johanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163211
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tilaajana toimi kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Eteva. Eteva on suuri suomalainen
vammaispalvelujen tuottaja, joka toimii 47 paikkakunnalla. Asumis- ja erikoispalveluja on saatavilla
mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille, vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.
Uudenmaan maakunnassa sijaitsevan asumispalveluyksikön toiminta käynnistyi vuonna 2013, joten
kyseessä on nuori yksikkö. Tämän vuoksi työyhteisö hakee vielä paikkaansa sekä henkilöstössään,
että toimintatavoissaan.
Opinnäytetyöni päätavoite oli lisätä ryhmän kiinteyttä sekä yhteisöllisyyttä asumispalveluyksikön työyhteisössä.
Opinnäytetyöni tarkastelee yhteisöllisyyttä myös työhyvinvoinnin tukena.
Fyysisesti, että henkisesti
raskasta työtä tekevillä työntekijöillä tunne yhteisöllisyydestä sekä osallisuudesta kasvattaa me-henkeä,
jolloin myös työhyvinvoinnin on mahdollista lisääntyä.
Osallisuus on ryhmässä toteutuvaa demokratiaa, jolloin se on tärkeä työkalu ryhmän kiinteyden syntymisessä.
Jotta ryhmän kiinteys voi syntyä, tarvitaan tasa-arvon toteutumista ryhmän keskinäisissä pää-
töksissä. Osallisuuden aktivointi luo demokratiaa ja siksi se onkin yksi tärkeimmistä asioista yhteisön
ryhmäytymisprosessissa.
Opinnäytetyössäni kerron myös puolistrukturoidusta kyselystä, jonka toteutin suuntautumisopintojeni
kehittämishankkeena asumispalveluyksikköön.
Hanke pohjautui toteuttamani negatiivisen sekä positiivisen
palautelaatikon palautteisiin, joista työstin lopullisen kyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää
työyhteisön ajatuksia, miten he kokivat pystyvänsä tukemaan työyhteisön hyvinvointia omalla roolillaan.
Kehittämishanke tuki opinnäytetyöni päämäärää osallisuuden lisäämisessä.
Opinnäytetyöni konkreettisin tuotos oli yksikössä 29. tammikuuta vietetty yhteisöllinen kehittämispäivä.
Päivän aikana pohdimme pienryhmissä keskustelujen avulla työyhteisön vahvuuksia sekä mahdollisia
kehittämiskohteita. Päivään sisältyi myös toiminnallisia harjoituksia.
Globaalikilpailu sekä jatkuvasti kehittyvä teknologia luovat epävarmuutta myös työllisyysnäkymiin, jolloin
trendikäs yksilöllisyys ei palvele enää ihmisten psyykkistä hyvinvointia.
Tunne yhteenkuuluvuudesta sekä mahdollisuus vaikuttaa, ovat alkukantaisia tarpeitamme. Yhteisöllisyyttä
lisäämällä voimme vastata muutoksien kohteina olevien työyhteisöjen tasapainoisen hyvinvoinnin
tarpeeseen.
Uskonkin, että hoito- ja ohjaustyötä tekevien lisäksi myös muiden ammattialojen työyhteisöt tarvitsisivat säännöllisesti ryhmädynamiikkaa kiinteyttävää sekä työyhteisön ominaisuuksia katsastavaa toimintaa.
Opinnäytetyöstäni voivat hyötyä toimialani lisäksi myös muiden alojen edustajat, sillä yhteisöllisen kehittämispäivän menetelmät ja esimerkiksi palautteista tehty puolistrukturoitu kysely ovat mallinnettavissa.
vammaispalvelujen tuottaja, joka toimii 47 paikkakunnalla. Asumis- ja erikoispalveluja on saatavilla
mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille, vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.
Uudenmaan maakunnassa sijaitsevan asumispalveluyksikön toiminta käynnistyi vuonna 2013, joten
kyseessä on nuori yksikkö. Tämän vuoksi työyhteisö hakee vielä paikkaansa sekä henkilöstössään,
että toimintatavoissaan.
Opinnäytetyöni päätavoite oli lisätä ryhmän kiinteyttä sekä yhteisöllisyyttä asumispalveluyksikön työyhteisössä.
Opinnäytetyöni tarkastelee yhteisöllisyyttä myös työhyvinvoinnin tukena.
Fyysisesti, että henkisesti
raskasta työtä tekevillä työntekijöillä tunne yhteisöllisyydestä sekä osallisuudesta kasvattaa me-henkeä,
jolloin myös työhyvinvoinnin on mahdollista lisääntyä.
Osallisuus on ryhmässä toteutuvaa demokratiaa, jolloin se on tärkeä työkalu ryhmän kiinteyden syntymisessä.
Jotta ryhmän kiinteys voi syntyä, tarvitaan tasa-arvon toteutumista ryhmän keskinäisissä pää-
töksissä. Osallisuuden aktivointi luo demokratiaa ja siksi se onkin yksi tärkeimmistä asioista yhteisön
ryhmäytymisprosessissa.
Opinnäytetyössäni kerron myös puolistrukturoidusta kyselystä, jonka toteutin suuntautumisopintojeni
kehittämishankkeena asumispalveluyksikköön.
Hanke pohjautui toteuttamani negatiivisen sekä positiivisen
palautelaatikon palautteisiin, joista työstin lopullisen kyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää
työyhteisön ajatuksia, miten he kokivat pystyvänsä tukemaan työyhteisön hyvinvointia omalla roolillaan.
Kehittämishanke tuki opinnäytetyöni päämäärää osallisuuden lisäämisessä.
Opinnäytetyöni konkreettisin tuotos oli yksikössä 29. tammikuuta vietetty yhteisöllinen kehittämispäivä.
Päivän aikana pohdimme pienryhmissä keskustelujen avulla työyhteisön vahvuuksia sekä mahdollisia
kehittämiskohteita. Päivään sisältyi myös toiminnallisia harjoituksia.
Globaalikilpailu sekä jatkuvasti kehittyvä teknologia luovat epävarmuutta myös työllisyysnäkymiin, jolloin
trendikäs yksilöllisyys ei palvele enää ihmisten psyykkistä hyvinvointia.
Tunne yhteenkuuluvuudesta sekä mahdollisuus vaikuttaa, ovat alkukantaisia tarpeitamme. Yhteisöllisyyttä
lisäämällä voimme vastata muutoksien kohteina olevien työyhteisöjen tasapainoisen hyvinvoinnin
tarpeeseen.
Uskonkin, että hoito- ja ohjaustyötä tekevien lisäksi myös muiden ammattialojen työyhteisöt tarvitsisivat säännöllisesti ryhmädynamiikkaa kiinteyttävää sekä työyhteisön ominaisuuksia katsastavaa toimintaa.
Opinnäytetyöstäni voivat hyötyä toimialani lisäksi myös muiden alojen edustajat, sillä yhteisöllisen kehittämispäivän menetelmät ja esimerkiksi palautteista tehty puolistrukturoitu kysely ovat mallinnettavissa.