Mielen kuormituksen keventäminen : lapsirikostutkijat ja traumojen ehkäisy
Salomaa, Jussi (2025)
Salomaa, Jussi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275096
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutkii lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkijoiden kokemuksia työssään kohtaamastaan henkisestä kuormituksesta sekä mahdollisuuksia lievittää sitä Tetriksen pelaamisen avulla. Tutkimuksen lähtökohtana on aiempi tieteellinen näyttö siitä, että visuospatiaaliset tehtävät, kuten Tetriksen pelaaminen, voivat auttaa vähentämään traumaattisten muistojen tunkeutumista mieleen ja lievittää stressiä. Tetriksen pelaaminen siis ehkäisee potentiaalisesti traumamuistojen mieleen jäämistä ja myöhempää mieleen tunkeutumista. Työ keskittyy myös laajemmin työhyvinvointiin, esimies- ja työyhteisötaitojen merkitykseen sekä työyhteisön suhtautumiseen pelaamiseen osana henkisen kuormituksen hallintaa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka kohdistui Manner-Suomessa työskenteleviin lapsirikostutkijoihin. Kyselyyn vastasi 113 henkilöä, joista osa antoi hyvin laajoja ja yksityiskohtaisia vastauksia. Aineiston analyysi osoittaa, että suurin osa vastaajista kokee työssään traumaperäisiä oireita, kuten mieleen tunkeutuvia muistoja, univaikeuksia ja emotionaalista kuormitusta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että työyhteisön suhtautuminen pelaamiseen vaihtelee. Mahdollisuus hyödyntää Tetriksen kaltaisia menetelmiä nähtiin positiivisena etenkin lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkijoiden keskuudessa, jotka ovat kokeilleet peliä ehkäisemään työssä läpikäytävän CSAM-materiaalin aiheuttamaa kuormitusta.
Tulokset viittaavat siihen, että Tetris voisi tarjota helposti saatavilla olevan, kustannustehokkaan ja käyttäjäystävällisen keinon poliisityön henkisten kuormitusten hallintaan ainakin lapsirikostutkintaa tekeville poliiseille. Sen käyttö voitaisiin liittää osaksi työhyvinvointia tukevia menetelmiä, kuten purkukeskusteluja. Lisäksi tutkimus tuo esiin tarpeen kehittää poliisiorganisaation suhtautumista henkiseen kuormitukseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Työn tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin poliisihallinnon työhyvinvointia ja jaksamista tukevien käytäntöjen kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka kohdistui Manner-Suomessa työskenteleviin lapsirikostutkijoihin. Kyselyyn vastasi 113 henkilöä, joista osa antoi hyvin laajoja ja yksityiskohtaisia vastauksia. Aineiston analyysi osoittaa, että suurin osa vastaajista kokee työssään traumaperäisiä oireita, kuten mieleen tunkeutuvia muistoja, univaikeuksia ja emotionaalista kuormitusta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että työyhteisön suhtautuminen pelaamiseen vaihtelee. Mahdollisuus hyödyntää Tetriksen kaltaisia menetelmiä nähtiin positiivisena etenkin lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkijoiden keskuudessa, jotka ovat kokeilleet peliä ehkäisemään työssä läpikäytävän CSAM-materiaalin aiheuttamaa kuormitusta.
Tulokset viittaavat siihen, että Tetris voisi tarjota helposti saatavilla olevan, kustannustehokkaan ja käyttäjäystävällisen keinon poliisityön henkisten kuormitusten hallintaan ainakin lapsirikostutkintaa tekeville poliiseille. Sen käyttö voitaisiin liittää osaksi työhyvinvointia tukevia menetelmiä, kuten purkukeskusteluja. Lisäksi tutkimus tuo esiin tarpeen kehittää poliisiorganisaation suhtautumista henkiseen kuormitukseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Työn tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin poliisihallinnon työhyvinvointia ja jaksamista tukevien käytäntöjen kehittämisessä.