Eteläpohjalaisten viranomaisten näkemyksiä ennallistamisen ja kosteikkoviljelyn hiilimarkkinapalveluiden oikeudellis-hallinnollisista reunaehdoista suonpohjilla

Abstract

Tiivistelmä Uudelleenvettäminen on ympäristöystävällinen vaihtoehto suonpohjien maankäyttöön, mutta sen taloudellinen kannattavuus vaatii parannuksia ja sääntelykentän ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eteläpohjalaisten ympäristö- ja maatalousviranomaisten näkemyksiä suonpohjien ennallistamisen ja kosteikkoviljelyn hiilimarkkinapalveluiden oikeudellis-hallinnollisista lähtökohdista. Delfoi-menetelmällä toteutetulla kyselytutkimuksella kerättiin aineistoa ennallistamisesta sekä neljästä kosteikkoviljelyarvoketjusta (paju, ruokohelpi, osmankäämi ja rahkasammal).

Tulokset osoittivat, että ennallistamisella ja eri kosteikkoviljelyarvoketjuilla on erilaisia oikeudellis-hallinnollisia lähtökohtia, mikä aiheuttaa kussakin arvoketjussa omat haasteensa ja vaikeuttaa siten niiden välistä vertailua. Eri arvoketjut eivät toimi saman sääntelyn alla. Viranomaisten mukaan ennallistamisen haasteina ovat poliittisen ympäristön muutokset ja siitä johtuva toimintakentän epävarmuus, joka heijastuu maanomistajiin. Yksi kosteikkoviljelyn kannatettavuuteen vaikuttava tekijä on viljelykasvien ja suonpohjien erot maataloustukiehdoissa. Vuoden 2023 jälkeen maatalousmaaksi otetuilla aloilla mikään tutkimuksemme kohteena oleva kasvi ei ole tukikelpoinen. Ennen vuotta 2023 maatalousmaaksi otetuilla aloilla ruokohelpi ja paju ovat tukikelpoisia, mikä suosii niiden viljelyä. Pajun ja ruokohelven viljelyn haasteeksi nähtiin taloudellinen kannattamattomuus tuista huolimatta, kun taas rahkasammalen ja osmankäämin viljelystä puuttuvat sekä tietotaito että tuet. Siten arvoketjujen kehittymistä edistäisi poliittinen päätöksenteko, jossa joustavoitettaisiin arvoketjujen sääntelykenttää esimerkiksi lisäämällä uusia kasveja maataloustukikelpoisiksi ja kehitettäisiin hiilimarkkinoita.

Abstract Rewetting is an environmentally friendly alternative for the use of cutaway peatlands, but its economic viability requires improvements and an understanding of the regulatory framework. This study examined the views of environmental and agricultural authorities in South Ostrobothnia on the legal-administrative foundations of carbon market services for peatland restoration and paludiculture. Data was collected using the Delphi method survey on restoration and four paludiculture value chains (willow, reed canary grass, cattail, and sphagnum moss).

The results showed that restoration and different paludiculture value chains have distinct legal-administrative foundations, which create unique challenges for each value chain and complicate their comparison. Different value chains do not operate under the same regulations. According to authorities, the challenges of restoration include changes in the political environment and the resulting uncertainty, which affects landowners. One factor influencing the feasibility of paludiculture is the differences in agricultural subsidy conditions for crops and peatlands. After 2023, none of the crops targeted by our study will be eligible for agricultural subsidies on cutaway peatlands. In cutaway peatlands converted as agricultural land before 2023, reed canary grass and willow are eligible for subsidies, favoring their cultivation. The economic unviability of willow and reed canary grass cultivation was seen as a challenge despite subsidies, while sphagnum moss and cattail cultivation lack both expertise and subsidies. Thus, the development of value chains would benefit from political decision-making that would make the regulatory framework more flexible, for example, by adding new crops to be eligible for agricultural subsidies and developing carbon markets.