Perhelähtöisen toimintamallin kehittäminen Kotiäitiluotsi-hankkeessa
Larva, Suvi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059068
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Kotiäitiluotsi-hankkeesssa, jossa tuetaan maahanmuuttajaäitien kotoutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää perhelähtöistä toimintamallia hankkeen ryhmiin. Työssä tarkasteltiin nykyisten ryhmätoimintojen tilaa, lasten osallistumisen mahdollisuuksia sekä toiminnasta esiintyviä kehittämistarpeita.
Aineisto kerättiin ryhmän ohjaajien eli luotsien ja opinnäytetyön aikana aloittaneen uuden ryhmän entisten työntekijöiden teemahaastatteluista sekä ryhmien havainnoinnista. Haastatteluja toteutettiin yhteensä viiden henkilön kanssa ja havainnointia kolmessa eri ryhmässä. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella keskeistä perhelähtöisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioida osallistujien moninaiset kielelliset ja kulttuuriset lähtökohdat sekä perheiden erilaiset tarpeet. Ryhmätoiminnan kautta on mahdollista tarjota matalan kynnyksen ympäristö, jossa on mahdollisuus harjoitella suomen kieltä, saada vertaistukea ja jakaa arjen kokemuksia. Lasten mukanaolo tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka edellyttävät huolellista ja joustavaa ohjausta.
Kehittämistyön aikana perhelähtöistä toimintamallia pilotoitiin melkein kaikissa hankkeen ryhmissä ja suunnittelutyön aikana syntyi ideapankki toiminnallisista ohjausmenetelmistä, joissa on otettu huomioon ryhmissä toteutettavia teemoja. Jatkossa tilaajan olisi hyödyllistä vahvistaa luotsien osaamista toiminnallisten ja erilaista viestintää tukevien menetelmien käytössä sekä varmistaa ideapankin saavutettavuus ja jatkuva täydentäminen osallistujien tarpeiden pohjalta. This thesis was done as part of the Kotiäitiluotsi-project, which supports the integration of immigrant mothers. The goal was to develop a family-centered activity model for the project’s group activities. The study looked at how the groups were currently working, how children could take part, and what kinds of improvements were needed.
The data were collected through theme-based interviews with five people: the group leaders (called luotsit) and former staff members involved in a new group that started during the thesis. Observations were also made in three different groups. The material was analyzed using inductive content analysis.
The results show that it is important to consider the families’ different language and cultural backgrounds, as well as their needs, when planning group activities. The groups can offer a low-threshold space where mothers can practice Finnish, get peer support, and talk about everyday life. Having children in the group brings both new possibilities and challenges, which require flexible and thoughtful planning.
The new family-centered model was tested in almost all of the project’s groups. An idea bank of activity methods was also created. These methods match the group themes and support participation. In the future, it would be helpful to further develop the group leader’s skills in using different and practical communication methods and to keep the idea bank easy to use and regurarly updated based on the participants’ changing needs.
Aineisto kerättiin ryhmän ohjaajien eli luotsien ja opinnäytetyön aikana aloittaneen uuden ryhmän entisten työntekijöiden teemahaastatteluista sekä ryhmien havainnoinnista. Haastatteluja toteutettiin yhteensä viiden henkilön kanssa ja havainnointia kolmessa eri ryhmässä. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella keskeistä perhelähtöisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioida osallistujien moninaiset kielelliset ja kulttuuriset lähtökohdat sekä perheiden erilaiset tarpeet. Ryhmätoiminnan kautta on mahdollista tarjota matalan kynnyksen ympäristö, jossa on mahdollisuus harjoitella suomen kieltä, saada vertaistukea ja jakaa arjen kokemuksia. Lasten mukanaolo tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka edellyttävät huolellista ja joustavaa ohjausta.
Kehittämistyön aikana perhelähtöistä toimintamallia pilotoitiin melkein kaikissa hankkeen ryhmissä ja suunnittelutyön aikana syntyi ideapankki toiminnallisista ohjausmenetelmistä, joissa on otettu huomioon ryhmissä toteutettavia teemoja. Jatkossa tilaajan olisi hyödyllistä vahvistaa luotsien osaamista toiminnallisten ja erilaista viestintää tukevien menetelmien käytössä sekä varmistaa ideapankin saavutettavuus ja jatkuva täydentäminen osallistujien tarpeiden pohjalta.
The data were collected through theme-based interviews with five people: the group leaders (called luotsit) and former staff members involved in a new group that started during the thesis. Observations were also made in three different groups. The material was analyzed using inductive content analysis.
The results show that it is important to consider the families’ different language and cultural backgrounds, as well as their needs, when planning group activities. The groups can offer a low-threshold space where mothers can practice Finnish, get peer support, and talk about everyday life. Having children in the group brings both new possibilities and challenges, which require flexible and thoughtful planning.
The new family-centered model was tested in almost all of the project’s groups. An idea bank of activity methods was also created. These methods match the group themes and support participation. In the future, it would be helpful to further develop the group leader’s skills in using different and practical communication methods and to keep the idea bank easy to use and regurarly updated based on the participants’ changing needs.