Eteläpohjalainen Mittelstand : Selvitys vähintään 20 henkeä työllistävistä eteläpohjalaisista yrityksistä

Abstract

Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eteläpohjalaisten vähintään 20 henkeä työllistävien yritysten tilannetta. Tutkimus toteutettiin osana Etelä-Pohjanmaan liiton AKKE-rahoituksella rahoittamaa hanketta Eteläpohjalainen Mittelstand. Perinteisesti saksalaisperäinen termi Mittelstand viittaa omistajavetoisiin pk-yrityksiin. Tässä tutkimuksessa Mittelstand viittaa 50–499 henkeä työllistäviin eteläpohjalaisiin yrityksiin ja preMittelstand 20–49 henkeä työllistäviin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda tilannekuva näiden yritysten tilanteesta kasvun, menestymisen, viennin, innovaatioiden, kyvykkyyksien, digitalisaation ja strategisen johtamisen osalta sekä arvioida sen pohjalta yritysten tarpeita. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella preMittelstand-yritysten ja Mittelstand-yritysten eroja. Verkkokysely kohdistettiin kaikille näihin kohderyhmiin kuuluville yrityksille. Vastausprosentiksi muodostui lopulta 49 %. Verkkokyselyn lisäksi tehtiin 7 kpl tuloksia syventäviä haastatteluja.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % oli voimakkaasti kasvuhakuisia ja puolet tavoitteli kohtalaista kasvua. Voimakkaaseen jatkuvaan kasvuun ylsi noin joka kymmenes yritys ja kohtalaiseen 16 % yrityksistä. Kuitenkin yrityksistä lähes puolella oli voimakasta kumulatiivista kasvua vuodesta 2021 vuoteen 2023. Taustatekijät eivät selittäneet kumulatiivista kasvua, ja jatkuvaa kasvua selitti vain toimiala. Palvelualan yrityksistä jopa 44 % oli kokenut jatkuvaa kasvua. Monimuotoisuuden hyödyntämisellä todettiin yhteys jatkuvaan kasvuun.

Yrityksistä 38 %:lla oli vientiä. Viennin aloittaminen oli tavoitteena vain 10 %:lla yrityksistä, jotka eivät tällä hetkellä harjoittaneet vientiä. Vientiyrityksillä korostui ympäristövastuu verrattuna muihin yrityksiin, ja vientiyritykset toivat muita enemmän markkinoille täysin uusia tuotteita ja palveluita; kaikista vastanneista vajaa kolmannes oli tuonut markkinoille täysin uusia tuotteita tai palveluita viimeisen kolmen vuoden kuluessa mutta vientiyrityksistä 46 %. Lähes 80 % vastanneista oli tuonut markkinoille ainakin itselleen uusia tuotteita tai palveluita. Innovoinnin esteistä tärkeimmäksi nousi se, että muut asiat menevät tärkeysjärjestyksessä edelle.

Innovaatiokyvykkyyden taso oli erityisen vahva voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä, ja sen havaittiin olevan yhteydessä mm. digitalisaation hyödyntämiseen tehostamisessa, omaksumiskapasiteettiin ja dynaamisista kyvykkyyksistä tarttumiseen. Innovaatiokyvykkyys myös korreloi muiden dynaamisten kyvykkyyksien, menestymisen, omaksumiskapasiteetin, strategisen suunnittelun, ympäristöaktiivisuuden ja osallisuuden johtamisen kanssa.

PreMittelstand- ja Mittelstand-yritykset olivat useimpien muuttujien osalta samankaltaisia. Mittelstand-yrityksillä oli pienempiä yrityksiä parempi transformaatiokyky sekä parempi menestys liiketoiminnallisen kehittymisen osalta. Lisäksi Mittelstand-yritysten strategisen johtamisen arvot olivat selkeästi paremmat.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkasteltujen kokoluokkien eteläpohjalaisilla yrityksillä on kasvuhalua ja olosuhteiden niin salliessa myös kasvukykyä. Digitaalisuuden potentiaali ei ole vielä täydessä käytössä, mutta sekä preMittelstand- että Mittelstand-yritykset ovat aktiivisia innovoijia, jotka kehittävät myös omia prosessejaan tiiviisti. Toimenpidesuosituksessa korostetaan tämän yritysryhmän tärkeyttä maakunnan elinvoiman kannalta. Lisäksi ehdotetaan panostuksia innovoinnin, yhteistyöverkostojen ja viennin edistämiseen.

This report presents the results of a study examining the situation of South Ostrobothnian firms employing at least 20 people. The study was part of the project Eteläpohjalainen Mittelstand, funded by the Regional Council of South Ostrobothnia with AKKE funding. Traditionally, Mittelstand refers to owner-led SMEs. In this study, Mittelstand refers to South Ostrobothnian firms with 50–499 employees and preMittelstand to those with 20-49 employees. The study aimed to construct a view of the state of play in Mittelstand and preMittelstand in terms of growth, performance, exports, innovations, capabilities, digitalization, and strategic management and to assess the needs of firms based on this. Additionally, the aim was to examine the differences between preMittelstand and Mittelstand firms. An online survey was targeted at all firms belonging to these target groups. The response rate eventually reached 49%. In addition to the online survey, 7 interviews were conducted to gain further insight to support the interpretation of the quantitative results.

Of the respondent firms, 14% were strongly growth-oriented, and half aimed for moderate growth. About one in ten firms achieved strong continuous growth, and 16% of the firms achieved moderate continuous growth. However, almost half of the firms had strong cumulative growth from 2021 to 2023. Background factors did not explain cumulative growth, and continuous growth was only explained by the industry. Up to 44% of firms in the service sector had experienced continuous growth. Utilizing diversity was found to be related to continuous growth. 38% of the firms were exporters. Only 10% of the currently non-exporting firms aimed to start exporting. Exporting firms had higher levels of environmental responsibility compared to the others, and also brought completely new products and services to the market more often than others; of all respondents, just under a third had introduced completely new products or services to the market in the past three years, but 46% of exporters had done so. Almost 80% of respondents had introduced to the market at least products or services that were new to them. The main barrier to innovation was found to be that other matters took precedence.

The level of innovation capability was particularly high in strongly growth-orient ed firms, and it was found to be related to, among other things, the utilization of digitalization for efficiency, absorptive capacity, and the seizing of dynamic capabilities. Innovation capability also correlated with other dynamic capabilities, performance, absorptive capacity, strategic planning, environmental activity, and management of inclusion.

PreMittelstand and Mittelstand were similar in most of the variables examined. Mittelstand firms had better transformation capability and better performance in terms of business development than smaller companies. Additionally, the strategic management levels of Mittelstand firms were higher.

In conclusion, it appears that South Ostrobothnian firms in the examined size categories have growth aspirations and, conditions permitting, also growth potential. The potential of digitalization is not yet fully utilized, but both preMittelstand and Mittelstand firms are active innovators and also active in developing their own processes. The report emphasises the importance of preMittelstand and Mittelstand firms for vitality of the region. Efforts supporting innovation, networks and export are recommended.