Koulunkäynninohjaajien mentorointi Jyväskylässä
Suontamo, Tuomo (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050810002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050810002
Tiivistelmä
Jyväskylän kaupunki järjesti koulunkäynninohjaajille mahdollisuuden osallistua työyhteisömentorin koulutukseen vuosina 2024–2025. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää mentoroinnista yksi koulunkäynninohjaajien työtä tukevista toimintamuodoista.
Koulutukseen osallistui seitsemän koulunkäynninohjaajaa eri kouluilta. Opinnäytetyölläni pyrin osoittamaan mentoroinnin tarpeellisuuden yhtenä koulunkäynninohjaajien työtä tukevana menetelmänä.
Koulutuksen lisäksi jokainen mentori harjoitteli mentorointia omassa työyhteisössään oman koulunsa ryhmän kanssa. Järjestin oman ryhmäni kanssa viisi puolentoista tunnin mittaista mentorointitapaamista lukuvuoden aikana. Lisäksi osallistuin koulutusjakson aikana mastermentorointiin neljä kertaa.
Opinnäytetyössäni tutkin koulutukseni soveltuvuutta koulunkäynninohjaajien mentorointiin sekä mentoroinnin toimivuutta koulunkäynninohjaajien työn tukena. Haastattelin kahta mentorointikoulutukseen osallistunutta mentoria kahdelta eri koululta ja tein kyselyn mentorointiprosessiin aktorina osallistuneille koulunkäynninohjaajille. Mentorien haastattelut keskittyivät pääasiassa koulutukseen, kun taas aktoreiden haastattelut käsittelivät mentorointikertojen sisällön laatua.
Haastattelujen ja kyselyjen tulokset olivat lähes kauttaaltaan positiivisia, ja mentoroinnin toivottiin jatkuvan sekä laajentuvan kaikkiin Jyväskylän kouluihin. Koulunkäynninohjaajilla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta osallistua tämän tyyppiseen tukimuotoon, vaikka työn vaativuus on jatkuvasti lisääntynyt. Tässä opinnäytetyössäni osoitan, että mentorointi
soveltuu koulunkäynninohjaajien työn tueksi ja on heille tarpeellinen tuki haastavassa työssä.
Koulutukseen osallistui seitsemän koulunkäynninohjaajaa eri kouluilta. Opinnäytetyölläni pyrin osoittamaan mentoroinnin tarpeellisuuden yhtenä koulunkäynninohjaajien työtä tukevana menetelmänä.
Koulutuksen lisäksi jokainen mentori harjoitteli mentorointia omassa työyhteisössään oman koulunsa ryhmän kanssa. Järjestin oman ryhmäni kanssa viisi puolentoista tunnin mittaista mentorointitapaamista lukuvuoden aikana. Lisäksi osallistuin koulutusjakson aikana mastermentorointiin neljä kertaa.
Opinnäytetyössäni tutkin koulutukseni soveltuvuutta koulunkäynninohjaajien mentorointiin sekä mentoroinnin toimivuutta koulunkäynninohjaajien työn tukena. Haastattelin kahta mentorointikoulutukseen osallistunutta mentoria kahdelta eri koululta ja tein kyselyn mentorointiprosessiin aktorina osallistuneille koulunkäynninohjaajille. Mentorien haastattelut keskittyivät pääasiassa koulutukseen, kun taas aktoreiden haastattelut käsittelivät mentorointikertojen sisällön laatua.
Haastattelujen ja kyselyjen tulokset olivat lähes kauttaaltaan positiivisia, ja mentoroinnin toivottiin jatkuvan sekä laajentuvan kaikkiin Jyväskylän kouluihin. Koulunkäynninohjaajilla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta osallistua tämän tyyppiseen tukimuotoon, vaikka työn vaativuus on jatkuvasti lisääntynyt. Tässä opinnäytetyössäni osoitan, että mentorointi
soveltuu koulunkäynninohjaajien työn tueksi ja on heille tarpeellinen tuki haastavassa työssä.