OLKA-toiminta näkyväksi yhteistyöpoliklinikan hoitopolkuun
Toivanen, Johanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910356
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Tukipilari/Kuopion Invalidit ry. Opinnäytetyöni aihe koskettaa OLKA Pohjois-Savoa. OLKA®- toiminta on Tukipilarin toimintaa. OLKA on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Opinnäytetyöni tarpeena oli kehittää, sitä kuinka OLKA-toimintaan ohjaus saataisiin näkyväksi osaksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimivan yhteistyöpoliklinikan hoitopolkuun. Yhteistyössä toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan Syöpäkeskus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli vakiinnuttaa OLKA-toimintaan ohjaaminen ja tiedottaminen osaksi potilaan hoitoprosessia. OLKA-toiminnan hyödyt on tärkeää tehdä näkyviksi, jotta potilaat saavat oikea-aikaisesti tietoa sen tarjoamasta tuesta, kuten järjestöjen tukipalveluista, juttukavereista/vertaistuesta sekä sairaalajakson aikana että sen jälkeen.
Opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin syöpäkeskuksen hoitohenkilökunnalle alkukartoituskysely OLKA-toiminnan tunnettavuudesta ja ohjauksen oikea-aikaisuudesta. OLKA-toimintaan ohjeistusta pilotoitiin kehittämälläni ohjeistusmallilla viikon ajan, minkä jälkeen kerättiin palautetta sekä hoitohenkilökunnalta että OLKA- työntekijöiltä. Lisäksi toteutettiin asiantuntijahaastattelu, jossa selvitettiin muun muassa hyvinvointialueen ja 3.sektorin yhteistyön tilaa. Kartoitin onko muilla OLKA- toimijoilla vastaavaa mallia käytössä ja haastattelin Rovaniemen OLKA-toimijaa sähköpostitse.
Tuloksien myötä aineistoissa korostui, että OLKA-toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi tietoa on jalkautettava sairaalan henkilöstön pariin. Tulokset osoittivat, että henkilökunta koki tuntevansa melko hyvin OLKA-toiminnan, mutta harva oli aiemmin ohjannut potilaita sen toiminnan pariin. Kehitetty ohjeistusmalli koettiin helposti ja selkeästi käyttöönotettavaksi ilman merkittävää työkuorman lisääntymistä. Suurin osa henkilökunnasta aikoo jatkossa hyödyntää ohjeistusmallia, mikä tukee sen vakiinnuttamista.
Vaikka OLKA-toimintaan ohjeistusmallin pilotoinnista ei havaittu välittömiä vaikutuksia, pitkäaikaisvaikutusten uskotaan olevan merkittäviä, sillä tietoisuutta OLKA-toiminnasta saadaan lisättyä. Rovaniemen kokemukset osoittavat, että OLKA-toiminnan sisällyttäminen hoitopolkuun voi lisätä potilaiden ohjautumista palvelun pariin.
Lopputuotoksena syntyi pilotoitu OLKA-toimintaan ohjaus-toimintamalli. Toimintamalli auttaa sairaalan ammattilaisia ottamaan OLKA-toiminnan puheeksi potilaan kanssa. Toimintamallia voidaan jatkossa laajentaa muihinkin sairaalan yksiköihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli vakiinnuttaa OLKA-toimintaan ohjaaminen ja tiedottaminen osaksi potilaan hoitoprosessia. OLKA-toiminnan hyödyt on tärkeää tehdä näkyviksi, jotta potilaat saavat oikea-aikaisesti tietoa sen tarjoamasta tuesta, kuten järjestöjen tukipalveluista, juttukavereista/vertaistuesta sekä sairaalajakson aikana että sen jälkeen.
Opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin syöpäkeskuksen hoitohenkilökunnalle alkukartoituskysely OLKA-toiminnan tunnettavuudesta ja ohjauksen oikea-aikaisuudesta. OLKA-toimintaan ohjeistusta pilotoitiin kehittämälläni ohjeistusmallilla viikon ajan, minkä jälkeen kerättiin palautetta sekä hoitohenkilökunnalta että OLKA- työntekijöiltä. Lisäksi toteutettiin asiantuntijahaastattelu, jossa selvitettiin muun muassa hyvinvointialueen ja 3.sektorin yhteistyön tilaa. Kartoitin onko muilla OLKA- toimijoilla vastaavaa mallia käytössä ja haastattelin Rovaniemen OLKA-toimijaa sähköpostitse.
Tuloksien myötä aineistoissa korostui, että OLKA-toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi tietoa on jalkautettava sairaalan henkilöstön pariin. Tulokset osoittivat, että henkilökunta koki tuntevansa melko hyvin OLKA-toiminnan, mutta harva oli aiemmin ohjannut potilaita sen toiminnan pariin. Kehitetty ohjeistusmalli koettiin helposti ja selkeästi käyttöönotettavaksi ilman merkittävää työkuorman lisääntymistä. Suurin osa henkilökunnasta aikoo jatkossa hyödyntää ohjeistusmallia, mikä tukee sen vakiinnuttamista.
Vaikka OLKA-toimintaan ohjeistusmallin pilotoinnista ei havaittu välittömiä vaikutuksia, pitkäaikaisvaikutusten uskotaan olevan merkittäviä, sillä tietoisuutta OLKA-toiminnasta saadaan lisättyä. Rovaniemen kokemukset osoittavat, että OLKA-toiminnan sisällyttäminen hoitopolkuun voi lisätä potilaiden ohjautumista palvelun pariin.
Lopputuotoksena syntyi pilotoitu OLKA-toimintaan ohjaus-toimintamalli. Toimintamalli auttaa sairaalan ammattilaisia ottamaan OLKA-toiminnan puheeksi potilaan kanssa. Toimintamallia voidaan jatkossa laajentaa muihinkin sairaalan yksiköihin.