Kuurojen Liiton kielineuvonnan hyödyntäminen viittomakielen tulkkien valmistautuessa toimeksiantoihin
Huusko, Helmiina; Kangasniemi, Liisa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311308
Tiivistelmä
Tulkin ammattieettisessä säännöstössä tulkkia kehotetaan valmistautumaan huolellisesti tulkkaustoimeksiantoihin. Valmistautumistapoja voidaan luokitella esimerkiksi Wladimir Kutzin mallin mukaisesti yhdeksään eri valmistautumistapaan, jotka sisältävät muun muassa fysiologista, psykologista ja kielellistä valmistautumista.
Kielenhuolto ja kielitaidon kehittäminen ovat tulkin työssä erityisen tärkeitä. Valmistautuessaan toimeksiantoihin, tulkin täytyy perehtyä aiheeseen liittyvään terminologiaan ja sanastoon. Erilaiset verkkosanakirjat toimivat apuna sanastotyössä. Yksi tapa selvittää sanastoa ja viittomistoa on yhteydenotto Kuurojen Liiton kielineuvontaan.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka tietoisia viittomakielen tulkit ovat Kuurojen Liiton kielineuvonnasta, sen käyttöastetta ja sitä, millaisiin tulkkaustoimeksiantoihin kielineuvonnan palveluja käytetään. Tavoitteena oli tuoda esille myös kielineuvonnan toimintaa. Se koettiin erityisen tärkeäksi, etenkin nyt, kun Kuurojen Liitossa on äskettäin käyty muutosneuvotteluita.
Työn tilaajana oli Kuurojen Liitto, jonka alaisena kielineuvonta toimii. Kuurojen Liitto on viittomakielisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka toimii jäsenyhdistysten kattojärjestönä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, joka lähetettiin valtakunnallisesti tulkkauspalveluita tarjoaviin yrityksiin viittomakielen tulkeille.
Kyselyn tuloksista selvisi, että suurin osa viittomakielen tulkeista tietää Kuurojen Liiton kielineuvonnan, mutta käyttää sitä suhteellisen harvoin. Kielineuvonnan palveluita käytetään lähinnä työelämä- ja opiskelutulkkauksiin. Kielineuvonnasta saatuja vastauksia ei pääsääntöisesti tallenneta yrityksen yhteiseen tietopankkiin.
Kielenhuolto ja kielitaidon kehittäminen ovat tulkin työssä erityisen tärkeitä. Valmistautuessaan toimeksiantoihin, tulkin täytyy perehtyä aiheeseen liittyvään terminologiaan ja sanastoon. Erilaiset verkkosanakirjat toimivat apuna sanastotyössä. Yksi tapa selvittää sanastoa ja viittomistoa on yhteydenotto Kuurojen Liiton kielineuvontaan.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka tietoisia viittomakielen tulkit ovat Kuurojen Liiton kielineuvonnasta, sen käyttöastetta ja sitä, millaisiin tulkkaustoimeksiantoihin kielineuvonnan palveluja käytetään. Tavoitteena oli tuoda esille myös kielineuvonnan toimintaa. Se koettiin erityisen tärkeäksi, etenkin nyt, kun Kuurojen Liitossa on äskettäin käyty muutosneuvotteluita.
Työn tilaajana oli Kuurojen Liitto, jonka alaisena kielineuvonta toimii. Kuurojen Liitto on viittomakielisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka toimii jäsenyhdistysten kattojärjestönä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, joka lähetettiin valtakunnallisesti tulkkauspalveluita tarjoaviin yrityksiin viittomakielen tulkeille.
Kyselyn tuloksista selvisi, että suurin osa viittomakielen tulkeista tietää Kuurojen Liiton kielineuvonnan, mutta käyttää sitä suhteellisen harvoin. Kielineuvonnan palveluita käytetään lähinnä työelämä- ja opiskelutulkkauksiin. Kielineuvonnasta saatuja vastauksia ei pääsääntöisesti tallenneta yrityksen yhteiseen tietopankkiin.