Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta työyhteisössä
Roos, Linda (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612488
Tiivistelmä
Tässä yhteisöpedagogin YAMK:n opinnäytetyössä tutkittiin yhden työyhteisön psykososiaalisen kuormittumisen nykytilannetta, etsittiin työyhteisön merkittävimpiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja työn voimavaratekijöitä sekä keinoja niiden parempaan hallintaan.
Psykososiaalinen kuormitus on merkittävä osa työhyvinvointia ja sillä viitataan työn sisältöön, työn järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin, jotka voivat muun muassa aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi nyky-yhteiskunnan keskiössä oleva teema. Tutkimukset ovat kuitenkin pitkään painottuneet selkeästi työpahoinvoinnin tutkimukseen, mutta työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole pelkästään pahoinvointia aiheuttaviin tekijöihin puuttumista, vaan myös hyvinvointia lisäävien ilmiöiden tunnistamista.
Tämä kehittämistutkimus toteutettiin marraskuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Kehittämistutkimus kohdistui yhteen työyhteisöön, jossa työskenteli opinnäytetyön tekohetkellä alle 100 henkilöä. Tutkimusjoukon työntekijät tukivat terveydenhuollon ammattilaisia ei-hoidollisissa asiantuntijatehtävissä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja tulevaisuustyöpajaa. Kyselytulokissa ilmenneiden kuormitustekijöiden hallinnan kehittämiseksi järjestettiin tulevaisuustyöpaja, jonka tarkoituksena oli osallistaa henkilöstöä kestävämmän tulevaisuuden suunnitteluun.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että työyhteisössä esiintyi sekä vahvoja työhyvinvointia tukevia voimavaroja että joitain kehittämiskohteita psykososiaalisen kuormituksen hallinnan näkökulmasta. Työntekijät kokivat pääosin sitoutuneisuutta, onnistumisen tunteita ja kollegiaalista tukea, mutta samanaikaisesti esiin nousi kuormitustekijöitä, jotka liittyiät esimerkiksi työn keskeytyksiin, vuorotyöhön, asiakaspalvelun kuormittavuuteen sekä työympäristön meluisuuteen ja työstä saatavan palautteen puutteeseen.
Opinnäytetyön tuotoksena tilaajaorganisaatiolle laadittiin SWOT-analyysi, jonka tavoitteena oli auttaa organisaatiota tunnistamaan nykytilanteensa vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi tilaajaorganisaatiolle suositeltiin toimenpiteitä kuormitustekijöiden terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi.
Psykososiaalinen kuormitus on merkittävä osa työhyvinvointia ja sillä viitataan työn sisältöön, työn järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin, jotka voivat muun muassa aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi nyky-yhteiskunnan keskiössä oleva teema. Tutkimukset ovat kuitenkin pitkään painottuneet selkeästi työpahoinvoinnin tutkimukseen, mutta työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole pelkästään pahoinvointia aiheuttaviin tekijöihin puuttumista, vaan myös hyvinvointia lisäävien ilmiöiden tunnistamista.
Tämä kehittämistutkimus toteutettiin marraskuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Kehittämistutkimus kohdistui yhteen työyhteisöön, jossa työskenteli opinnäytetyön tekohetkellä alle 100 henkilöä. Tutkimusjoukon työntekijät tukivat terveydenhuollon ammattilaisia ei-hoidollisissa asiantuntijatehtävissä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta ja tulevaisuustyöpajaa. Kyselytulokissa ilmenneiden kuormitustekijöiden hallinnan kehittämiseksi järjestettiin tulevaisuustyöpaja, jonka tarkoituksena oli osallistaa henkilöstöä kestävämmän tulevaisuuden suunnitteluun.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että työyhteisössä esiintyi sekä vahvoja työhyvinvointia tukevia voimavaroja että joitain kehittämiskohteita psykososiaalisen kuormituksen hallinnan näkökulmasta. Työntekijät kokivat pääosin sitoutuneisuutta, onnistumisen tunteita ja kollegiaalista tukea, mutta samanaikaisesti esiin nousi kuormitustekijöitä, jotka liittyiät esimerkiksi työn keskeytyksiin, vuorotyöhön, asiakaspalvelun kuormittavuuteen sekä työympäristön meluisuuteen ja työstä saatavan palautteen puutteeseen.
Opinnäytetyön tuotoksena tilaajaorganisaatiolle laadittiin SWOT-analyysi, jonka tavoitteena oli auttaa organisaatiota tunnistamaan nykytilanteensa vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi tilaajaorganisaatiolle suositeltiin toimenpiteitä kuormitustekijöiden terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi.