EU:n palkka-avoimuusdirektiivi käytännön toimenpiteiksi
Bäckman, Mia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716991
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee EU:n palkka-avoimuusdirektiivin (2023/970) toimeenpanoa suomalaisessa IT-alan asiantuntijaorganisaatiossa. Direktiivin tavoitteena on lisätä palkkauksen läpinäkyvyyttä ja edistää samapalkkaisuutta koko Euroopan unionin alueella. Työn tilaajana toimi kansainvälinen keskisuuri IT-konsultointiyritys, jonka Suomen toimipisteessä työskentelee noin 300 henkilöä. Tilaajayrityksestä käytetään opinnäytetyössä nimeä Yritys X.
Työn tietoperustassa kuvattiin palkkatasa-arvon ja palkkaerojen nykytilaa Suomessa sekä palkka-avoimuusdirektiivin keskeiset työnantajavelvoitteet. Velvoitteiden vaikutuksia tarkasteltiin työnhakijan, työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Lisäksi tietoperustassa tuotiin esiin keskeisiä käytännön työkaluja ja keinoja, joilla yritykset voivat edistää palkka-avoimuutta ja palkkatasa-arvoa omassa toiminnassaan. Tietoperustan jälkeen työssä esiteltiin opinnäytetyön kehittämisen kohde sekä IT-alan erityispiirteitä sekä tarkasteltiin tilaajaorganisaation nykytilaa direktiivin velvoitteiden näkökulmasta. Tämän jälkeen esiteltiin käytetyt menetelmät, menetelmien avulla syntynyt aineisto ja aineiston analyysi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämistyön aineisto kerättiin hyödyntäen laadullisia menetelmiä. Aineisto koostui kahdesta yrityksen HR-tiimille pidetystä yhteiskehittämistyöpajasta sekä yhdestä palkitsemisen asiantuntijan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen ja teemoiteltiin direktiivin työnantajavelvoitteita mukaillen. Työn loppuun on laadittu syntyneeseen ymmärrykseen perustuva synteesi ja johtopäätökset, jotka tukevat kehittämistyön jalkauttamista osaksi yrityksen toimintaa.
Työn lopputuloksena syntyi käytännönläheinen toimenpidesuunnitelma, joka tukee tilaajayrityksen valmistautumista direktiivin voimaantuloon. Suunnitelmassa esitetään kehittämisehdotuksia liittyen muun muassa palkkatietojen esittämistapoihin, palkkakäytäntöjen selkeyttämiseen sekä rekrytointiprosessin avoimuuden vahvistamiseen.
Työn tietoperustassa kuvattiin palkkatasa-arvon ja palkkaerojen nykytilaa Suomessa sekä palkka-avoimuusdirektiivin keskeiset työnantajavelvoitteet. Velvoitteiden vaikutuksia tarkasteltiin työnhakijan, työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Lisäksi tietoperustassa tuotiin esiin keskeisiä käytännön työkaluja ja keinoja, joilla yritykset voivat edistää palkka-avoimuutta ja palkkatasa-arvoa omassa toiminnassaan. Tietoperustan jälkeen työssä esiteltiin opinnäytetyön kehittämisen kohde sekä IT-alan erityispiirteitä sekä tarkasteltiin tilaajaorganisaation nykytilaa direktiivin velvoitteiden näkökulmasta. Tämän jälkeen esiteltiin käytetyt menetelmät, menetelmien avulla syntynyt aineisto ja aineiston analyysi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämistyön aineisto kerättiin hyödyntäen laadullisia menetelmiä. Aineisto koostui kahdesta yrityksen HR-tiimille pidetystä yhteiskehittämistyöpajasta sekä yhdestä palkitsemisen asiantuntijan teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen ja teemoiteltiin direktiivin työnantajavelvoitteita mukaillen. Työn loppuun on laadittu syntyneeseen ymmärrykseen perustuva synteesi ja johtopäätökset, jotka tukevat kehittämistyön jalkauttamista osaksi yrityksen toimintaa.
Työn lopputuloksena syntyi käytännönläheinen toimenpidesuunnitelma, joka tukee tilaajayrityksen valmistautumista direktiivin voimaantuloon. Suunnitelmassa esitetään kehittämisehdotuksia liittyen muun muassa palkkatietojen esittämistapoihin, palkkakäytäntöjen selkeyttämiseen sekä rekrytointiprosessin avoimuuden vahvistamiseen.