Tunteiden johtaminen varhaiskasvatuksen esihenkilötyössä: työyhteisöjen kehittäminen tunteita johtamalla
Lindeman, Eeva (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717042
Tiivistelmä
Varhaiskasvatusalan toimivaa arkea haastaa muun muassa krooninen työntekijäpula pätevästä henkilöstöstä, suuri henkilöstön vaihtuvuus ja runsas työmäärä suhteutettuna henkilöstöresursseihin. Nämä kuormitustekijät vaikuttavat pidemmällä aikavälillä heikentävästi työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn, sekä aiheuttavat ristiriitoja työyhteisöissä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työntekijän työkykyä uhkaaviin kuormitustekijöihin ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pilke päiväkodit Oy. Tarve kehittämiseen nousi Pilkkeen varhaiskasvatuksen esihenkilöiden tuodessa esiin, että he tarvitsisivat työkaluja haastavien ja ristiriitaisten tilanteiden hoitamiseen, kun kaikilla tilanteen osapuolilla on tunteet pinnassa. Opinnäytetyön tavoitteeksi tuli siten kehittää varhaiskasvatuksen esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja osana henkilöstöjohtamista. Tunteiden johtamiseen kuuluu sekä omien että toisen tunteiden johtaminen.
Kehittämistyö toteutettiin kahdella kehittämistyön menetelmällä. Ensimmäisessä osassa varhaiskasvatuksen esihenkilöiltä kerättiin tietoa heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan tunteiden johtamisesta sähköisellä kyselyllä. Kyselystä saatua aineistoa hyödynnettiin yhteistoiminnallisen työpajan sisällön suunnitteluun. Yhteistoiminnallinen työpaja tunteiden johtamisesta ja sen kehittämisestä pidettiin yhdelle ryhmälle varhaiskasvatuksen esihenkilöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja, ja työpajan avulla tämä tavoite saavutettiin siihen osallistuneiden esihenkilöiden osalta.
Kehittämistyön tuotoksena Pilke sai toimivan kehittämisen työkalun tunteiden johtamista varten työpajan mallisena. Työpajan kehittämistarkoituksen lisäksi sen avulla kerättiin lisää aineistoa tunteiden johtamisen jatkokehittämistä varten Pilkkeellä. Työpajasta ja kyselystä kerätyn aineiston sekä opinnäytetyön aikana kerätyn tietoperustan pohjalta Pilkkeelle annettiin käytännönläheiset kehittämisideat siitä, miten esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja kannattaa jatkossa kehittää.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pilke päiväkodit Oy. Tarve kehittämiseen nousi Pilkkeen varhaiskasvatuksen esihenkilöiden tuodessa esiin, että he tarvitsisivat työkaluja haastavien ja ristiriitaisten tilanteiden hoitamiseen, kun kaikilla tilanteen osapuolilla on tunteet pinnassa. Opinnäytetyön tavoitteeksi tuli siten kehittää varhaiskasvatuksen esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja osana henkilöstöjohtamista. Tunteiden johtamiseen kuuluu sekä omien että toisen tunteiden johtaminen.
Kehittämistyö toteutettiin kahdella kehittämistyön menetelmällä. Ensimmäisessä osassa varhaiskasvatuksen esihenkilöiltä kerättiin tietoa heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan tunteiden johtamisesta sähköisellä kyselyllä. Kyselystä saatua aineistoa hyödynnettiin yhteistoiminnallisen työpajan sisällön suunnitteluun. Yhteistoiminnallinen työpaja tunteiden johtamisesta ja sen kehittämisestä pidettiin yhdelle ryhmälle varhaiskasvatuksen esihenkilöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja, ja työpajan avulla tämä tavoite saavutettiin siihen osallistuneiden esihenkilöiden osalta.
Kehittämistyön tuotoksena Pilke sai toimivan kehittämisen työkalun tunteiden johtamista varten työpajan mallisena. Työpajan kehittämistarkoituksen lisäksi sen avulla kerättiin lisää aineistoa tunteiden johtamisen jatkokehittämistä varten Pilkkeellä. Työpajasta ja kyselystä kerätyn aineiston sekä opinnäytetyön aikana kerätyn tietoperustan pohjalta Pilkkeelle annettiin käytännönläheiset kehittämisideat siitä, miten esihenkilöiden tunteiden johtamisen taitoja kannattaa jatkossa kehittää.