Suomella töissä : nuorempien konstaapelien ajatuksia Suomesta, suomalaisuudesta ja valtiolla työskentelystä
Sihvonen, Juhani (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060520881
Tiivistelmä
Suomen kansalaisuus on hyväksytysti suoritetun valintakokeen lisäksi yksi edellytys poliisikoulutukseen hyväksymiselle Suomessa. Tämä on määritelty Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa. Valmistuessaan poliisiopiskelijat antavat poliisin eettisen valan. Se on kuitenkin poliisimiestä ainoastaan moraalisesti ohjaava normi, ei lainsäädännöllisesti velvoittava lausuma.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön – esimerkiksi poliisin toiminnan – tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tämän lisäksi poliisina työskentelevää ohjaa hänen henkilökohtaiset arvonsa. Poliisina työskentelevä henkilö sitoutuu syvästi maansa hallintoon (Porvali 2017, 246).
Jokainen suomalainen poliisi on tehnyt valinnan työskennellä poliisina Suomessa. Motiiveina poliisiksi hakeutumiselle mainitaan usein halu auttaa ja toimia oikeudenmukaisesti. Sen sijaan merkityksellisyys nimenomaan valtiolle tehdystä työstä mainitaan harvemmin.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut, että Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa (Appelsin, 2000, 246). Mutta mikä tekee Suomesta hyvän? Mitä ovat ne arvot ja asiat, joiden puolesta suomalainen haluaa työskennellä Suomessa poliisina? Tämän poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vastauksia näihin kysymyksiin.
Tutkimustulosten perusteella nuoremmat konstaapelit näkevät Suomen valtion ja suomalaisuuden pääsääntöisesti myönteisessä valossa. Tutkimuksen mukaan nuoremmat konstaapelit kokevat, että Suomi on onnistunut valtio ja yhteiskunta. Tutkimustulosten perusteella nuoremmat konstaapelit kokevat työnsä valtiolla merkityksellisenä ja vastuullisena osana suomalaista yhteiskuntaa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä, ja sen viitekehys rakentuu poliisin arvojen, valtiolla työskentelyn, merkityksellisyyden sekä suomalaisuuden ympärille. Aihetta tarkastellaan myös Decin ja Ryanin (2000) itsemääräämisteorian kautta.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön – esimerkiksi poliisin toiminnan – tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tämän lisäksi poliisina työskentelevää ohjaa hänen henkilökohtaiset arvonsa. Poliisina työskentelevä henkilö sitoutuu syvästi maansa hallintoon (Porvali 2017, 246).
Jokainen suomalainen poliisi on tehnyt valinnan työskennellä poliisina Suomessa. Motiiveina poliisiksi hakeutumiselle mainitaan usein halu auttaa ja toimia oikeudenmukaisesti. Sen sijaan merkityksellisyys nimenomaan valtiolle tehdystä työstä mainitaan harvemmin.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut, että Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa (Appelsin, 2000, 246). Mutta mikä tekee Suomesta hyvän? Mitä ovat ne arvot ja asiat, joiden puolesta suomalainen haluaa työskennellä Suomessa poliisina? Tämän poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vastauksia näihin kysymyksiin.
Tutkimustulosten perusteella nuoremmat konstaapelit näkevät Suomen valtion ja suomalaisuuden pääsääntöisesti myönteisessä valossa. Tutkimuksen mukaan nuoremmat konstaapelit kokevat, että Suomi on onnistunut valtio ja yhteiskunta. Tutkimustulosten perusteella nuoremmat konstaapelit kokevat työnsä valtiolla merkityksellisenä ja vastuullisena osana suomalaista yhteiskuntaa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä, ja sen viitekehys rakentuu poliisin arvojen, valtiolla työskentelyn, merkityksellisyyden sekä suomalaisuuden ympärille. Aihetta tarkastellaan myös Decin ja Ryanin (2000) itsemääräämisteorian kautta.