Moniääniset osaajat – Henkilöstön osaamisen kehittäminen sosiaalialan järjestössä
Heikkinen, Sanna (2025)
Heikkinen, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090524436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090524436
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja toimijoiden täytyy olla valmiina tähän murrosvaiheeseen, muun muassa tunnistamalla ja tunnustamalla työntekijöiden osaaminen sekä kehittämällä tarvelähtöistä henkilöstösuunnittelua, kuten rekrytointia ja perehdytystä. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen avulla pystytään vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja tekemään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, mm. nostamalla esiin työelämässä tapahtuvaa syrjintää tai tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa järjestön henkilöstön nykyistä osaamista, tunnistaa kehittämistarpeet sekä luoda malli henkilöstösuunnittelun ja -hallinnan järjestelmälliseksi kehittämiseksi, osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä monimuotoisen työyhteisön osaamisen kehittämistä.
Työssä hyödynnettiin tapaustutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa: johtoryhmän työpajassa ja koko henkilöstölle toteutetussa kyselyssä. Kyselyssä kartoitettiin digitaalisia taitoja, työyhteisö- ja ammatillisia valmiuksia sekä teemallista erityisosaamista. Avovastaukset tarjosivat syventävää tietoa oppimisen rakenteista ja kehittämistoiveista.
Opinnäytetyö tuotti konkreettisia työkaluja järjestön henkilöstöjohtamisen tueksi: osaamiskartoituksen analyysin, rakenteen tulevaa henkilöstöraporttia varten, osaamisportfolion mallin sekä kehittämissuositukset henkilöstöhallinnon käytäntöihin.
Työ nosti esiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: Yhdenvertaisuutta edistävä ja monimuotoisuutta tukeva rekrytointi; suunnitelmallinen ja jäsennelty perehdytysprosessi, ja systemaattinen osaamisen tunnistaminen ja seuranta. Järjestelmällinen kehittämistyö alkaa syksyllä 2025.
Yhteiskunnan monimuotoistuessa myös työelämän on kehityttävä vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Siksi osaamisen kehittämistä tulisi tarkastella osana laajempaa henkilöstöstrategiaa, jossa oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Tästä näkökulmasta voi olla hyötyä myös muille alalla toimiville järjestöille.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa järjestön henkilöstön nykyistä osaamista, tunnistaa kehittämistarpeet sekä luoda malli henkilöstösuunnittelun ja -hallinnan järjestelmälliseksi kehittämiseksi, osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä monimuotoisen työyhteisön osaamisen kehittämistä.
Työssä hyödynnettiin tapaustutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa: johtoryhmän työpajassa ja koko henkilöstölle toteutetussa kyselyssä. Kyselyssä kartoitettiin digitaalisia taitoja, työyhteisö- ja ammatillisia valmiuksia sekä teemallista erityisosaamista. Avovastaukset tarjosivat syventävää tietoa oppimisen rakenteista ja kehittämistoiveista.
Opinnäytetyö tuotti konkreettisia työkaluja järjestön henkilöstöjohtamisen tueksi: osaamiskartoituksen analyysin, rakenteen tulevaa henkilöstöraporttia varten, osaamisportfolion mallin sekä kehittämissuositukset henkilöstöhallinnon käytäntöihin.
Työ nosti esiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: Yhdenvertaisuutta edistävä ja monimuotoisuutta tukeva rekrytointi; suunnitelmallinen ja jäsennelty perehdytysprosessi, ja systemaattinen osaamisen tunnistaminen ja seuranta. Järjestelmällinen kehittämistyö alkaa syksyllä 2025.
Yhteiskunnan monimuotoistuessa myös työelämän on kehityttävä vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Siksi osaamisen kehittämistä tulisi tarkastella osana laajempaa henkilöstöstrategiaa, jossa oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Tästä näkökulmasta voi olla hyötyä myös muille alalla toimiville järjestöille.