Kieli, kulttuuri ja katsomus: kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarve tulee kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen laadun pedagogisesta edistämisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Monikulttuurisuus on lisääntynyt ja erilaiset katsomukset ovat velvoittava osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Tämä tarkoittaa, että ne on otettava huomioon arjen toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa. Aihetta on osattava käsitellä avoimesti sekä sensitiivisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kaupungin pienalueen varhaiskasvatusyksiköiden kieli, kulttuuri ja katsomukseen liittyvää arviointia ja toimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opinnäytetyön tietoperustan pohjana käytettiin varhaiskasvatuksen asiakirjoja, kuten varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä – lakia. Teoriaa täydennettiin myös varhaiskasvatukseen liittyvällä tutkimustiedolla, joka liittyi kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen. Opinnäytetyön tavoitteet ja tutkimuskysymykset nostettiin esille kaupungin numeeristen Webropol kyselyiden tulosten ja haastatteluista nousseiden kasvattajien toiveiden kautta. Näin esille tuli sekä varhaiskasvatusyksiköiden ryhmäkohtaisia että varhaiskasvattajien yksilöllisiä kehittämiskohteita. Tavoitteena oli kehittää lukuvuoden 2023–2024 aikana kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatusta. Tutkimuskysymykseksi muodostui, miten kehittää kielen, kulttuurin ja katsomuksen arviointia sekä toimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Haastattelun kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Lopuksi pohdittiin toisena osallistavana menetelmänä ideariihen avulla, miten kehittää tämän aihealueen kasvatusta seuraavana lukuvuonna, sekä miten hyödyntää opinnäytetyön materiaaleja toiminnassa. Opinnäytetyön lopputuotoksena oli materiaalipankki, joka perustui kaupungin omaan tutkimustietoon sekä varhaiskasvattajien pyyntöihin siitä, mitä kentällä tarvitaan. Työhön kerättiin kirjallisuutta, nettisivuja sekä sovelluksia niin kasvattajille kuin lapsille hyödynnettäväksi. Materiaaleja on tarkoitus helposti hyödyntää päivittäisessä suunnittelussa ja integroida toimintaan niin, että kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatuksesta tulee luontainen osa varhaiskasvatusta. Lisäksi tuotoksena syntyi teoriaan nojaten ylös kirjattuja keskusteluideoita siitä, miten tuoda aihe esille huoltajien kanssa pidettäviin varhaiskasvatus- ja esiopetuskeskusteluihin. Opinnäytetyössä pohdittiin myös arvioinnin kehittämistä. Todettiin, että selkeät kriteerit, riittävä aika, objektiivisuus sekä arvioinnin kohdentaminen tiettyyn aiheeseen auttavat arvioinnin kehittämisessä eteenpäin.

Avainsanat: kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatus, varhaiskasvatus, esiopetus, varhaiskasvattaja, arviointi, suunnittelu, laatu

The need for the thesis comes from improving the quality of development and evaluation of language, culture and worldview education in early childhood and pre-primary education. Multiculturalism is part of our everyday lives and different types of ethical views are binding part of early childhood education. This means that they have to be taken into account during planning, developing and evaluating everyday activities. The subject has to be talked about openly and with sensitivity. The master`s thesis aimed to develop the language, culture and worldview education in early childhood education centers in a certain area of Espoo city. The theory part of the thesis was based on official early childhood documents, like early childhood education plan and law. The theory was also based on early childhood education research about language, culture and worldview education as well as the development of the quality of early childhood education. The goals and research questions of the thesis were defined by the numeric Webropol survey of the city and by the wishes that came up in the educators’ interviews. This way the developmental targets were gotten both from the groups of the early childhood education centers and individually from the early childhood educators. The goal was to develop language, culture and worldview education and to produce information on what needs to be advanced in early childhood education and kindergarten. The interview questions were open questions. In the end brainstorming was used as a second participatory method to get ideas on how to develop this area of education during next semester and how to use the materials of the thesis during activities. The end result of the thesis was a divert material bank, which was based on the city’s own research material as well as the educators requests on what was needed on the field. Materials gathered for the thesis included useful literacy, websites and apps for the early childhood educators and children to use. The materials are meant to be easy to use in every day planning and to be integrated in the activities so that language, culture and worldview education will become a natural part of raising children in early childhood education. Based on theory there was also written down some ideas on how to bring up the subject in early childhood conversations with guardians. The thesis also brought up some ideas to develop evaluation further. It was clarified that clear criteria, enough time, objectiveness and focusing on certain subject help to develop the evaluation for better.

Key words: language, culture and worldview education, early childhood education, pre-primary education, early childhood educator, evaluation, planning, quality