Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024

Abstract

Tässä katsauksessa kuvataan epäiltyjä viharikoksia, jotka ovat tulleet poliisin tietoon vuonna 2024. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Katsaus on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 ensin sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa. Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Vuonna 2024 kirjattiin yhteensä 1 808 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Suurin osa (67,6 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien epäiltyjen rikostapausten osuus oli 10,3 prosenttia, vammaisuuteen 9,7 prosenttia sekä uskonnolliseen taustaan 8,7 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä vastaavista tapauksista tehtiin 55 rikosilmoitusta (3 %) ja sukupuoleen liittyvistä 11 ilmoitusta (0,6 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi 51 prosenttia. Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta. Tarkasteluvuonna yhteensä 1 223 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli epäilty pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä ilmoituksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten tapausten asianomistajista 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin epäiltyjä kunnianloukkauksia. Vuonna 2024 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Syyrian kansalaiset. Yhdeksän prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus. Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski neljä prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvien epäiltyjen rikosten tapahtumapaikaksi oli useimmiten kirjattu internet. Sukupuoleen liittyviä viharikoksia löytyi tarkasteluvuonna 11 kappaletta. Tapaustilanteista kahdeksan kappaletta koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää ja muut kolme yksisuuntaisia pahoinpitelyrikoksia. Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 12 prosentilla (215 rikosilmoituksesta 241 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia. Neljässäkymmenessäkahdeksassa prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu. Selvitykseen valikoituneista rikosilmoituksista 175 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2023 vastaavia ilmoituksia oli 128 kappaletta. Lähes puolet tapauksista oli kunnianloukkauksia. Viidessäkymmenessäkolmessa prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.