Selviämisasemien vaikutus poliisin päihtymyksen takia säilöönotettujen määrään : tilastollinen analyysi tehtävämäärien muutoksista selviämisasemien käyttöönoton jälkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten selviämisasemien perustaminen on vaikuttanut poliisin päihtymyksen takia säilöönotettujen lukumäärään. Lisäksi työssä arvioidaan selviämisasemien ja poliisin säilön kustannuksia ja vertaillaan niiden taloudellisia vaikutuksia viranomaistoimintaan. Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää päihtyneiden henkilöiden käsittelyä siten, että poliisin resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja päihdeongelmaiset henkilöt saavat tilanteeseensa paremmin soveltuvaa hoitoa ja tukea.

Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena aineistoanalyysinä hyödyntäen viranomaisten tilastoja vuosilta, jolloin selviämisasemia on perustettu ja tarkastellaan muutoksia ennen ja jälkeen. Tarkasteluun on valittu useita paikkakuntia, joista osa on ottanut käyttöön selviämisaseman ja osa toimii ilman sitä. Aineisto koostuu pääasiassa Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista, joiden avulla tarkastellaan poliisitehtävien ja säilöönottojen kehitystä ennen ja jälkeen selviämisasemien käyttöönoton. Lisäksi suoritetaan kustannusvertailu selviämisasemien ja poliisin säilön välillä yksikköhintojen ja resurssien käytön näkökulmasta.

Tulosten perusteella selviämisasemien käyttöönotto näyttää vähentävän poliisin päihtyneisiin liittyviä tehtäviä merkittävästi verrattuna kuntiin, joissa asemia ei ole. Kustannusanalyysi osoittaa, että selviämisasemat voivat tuottaa säästöjä ja keventää poliisin operatiivista kuormitusta, mikä tukee niiden laajempaa käyttöönottoa osana viranomaisyhteistyötä.

The objective of this thesis is to examine how the establishment of sobering-up stations has affected the number of police assignments related to intoxicated individuals, as well as the number of detentions based on intoxication. In addition, the thesis assesses the costs of sobering-up stations compared to police custody and evaluates their financial impact on public authority operations. The study is grounded in the need to develop more appropriate methods for handling intoxicated individuals so that police resources are allocated effectively and those suffering from substance-related issues receive care better suited to their situation.

The research is conducted as a quantitative data analysis utilizing official statistics from the years when sobering-up stations were established, examining changes before and after theis implementation. Several municipalities have been selected for the analysis, some of which have introduced sobering-up stations, while others operate without them. The primary dataset consists of publications from Tilastokeskus, which are used to analyse the development of police assignments and detentions before and after the implementation of sobering-up stations. Furthermore, a cost comparison is conducted between sobering-up stations and police custody based on unit prices and resource utilization.

According to the findings, the introduction of sobering-up stations appears to significantly reduce police assignments related to intoxicated individuals compared to municipalities without such facilities. The cost analysis indicates that sobering-up stations may generate savings and reduce the operational burden on police, supporting their broader adoption as part of interagency cooperation.