Törkeän eläinsuojelurikoksen oikeudellinen arviointi : toisen kvalifiointiperusteen osalta nautaeläimiin kohdistuvissa tapauksissa
Mättö, Miikka; Nykänen, Lauri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101025855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101025855
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tarkastellaan törkeää eläinsuojelurikosta rikoslain 17 luvun 14a §:n nojalla. Erityinen huomio kohdistuu pykälän toiseen kvalifiointiperusteeseen, jonka mukaan rikos on kohdistunut huomattavan suureen määrään eläimiä. Tarkoituksena on selvittää, minkälaiset teot ja olosuhteet täyttävät tämän kvalifiointiperusteen ja onko oikeuskäytäntö käräjäoikeustasolla yhtenäistä nautaeläimiin kohdistuvissa tapauksissa.
Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Aineistona hyödynnetään tuomioistuinratkaisuja, lainsäädäntöä ja lainvalmisteluaineistoa. Käräjäoikeuksilta on kerätty 45 tapausta, joista rajauskriteerit täyttävät 22. Tutkimuksen rajaus keskittyy nautaeläimiin tuotantoeläiminä vuodesta 2019 vuoteen 2024.
Tuloksista ilmenee, että vaikka korkeimmassa oikeudessa on annettu yksi ennakkopäätös kvalifiointiperusteesta, käytännöt käräjäoikeustasolla vaihtelevat. Eläinten lukumäärä ei yksin määritä rikoksen törkeyttä, vaan kokonaisarvioinnissa painotetaan myös teon kestoa, laiminlyöntien laatua ja korjaustoimiin ryhtymistä. Esimerkiksi 50 naudan tapauksessa teko saatetaan katsoa törkeäksi, kun taas toisessa yli 50 naudan tapauksessa ei.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oikeuskäytäntö ei ole täysin yhtenäistä kvalifiointiperusteen osalta, mikä luo haasteita sekä syyttäjille että esitutkintaviranomaisille. Tutkimus osoittaa tarpeen selkeämmille tulkintalinjoille ja mahdollisesti tarkennuksille lainsäädäntöön.
Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Aineistona hyödynnetään tuomioistuinratkaisuja, lainsäädäntöä ja lainvalmisteluaineistoa. Käräjäoikeuksilta on kerätty 45 tapausta, joista rajauskriteerit täyttävät 22. Tutkimuksen rajaus keskittyy nautaeläimiin tuotantoeläiminä vuodesta 2019 vuoteen 2024.
Tuloksista ilmenee, että vaikka korkeimmassa oikeudessa on annettu yksi ennakkopäätös kvalifiointiperusteesta, käytännöt käräjäoikeustasolla vaihtelevat. Eläinten lukumäärä ei yksin määritä rikoksen törkeyttä, vaan kokonaisarvioinnissa painotetaan myös teon kestoa, laiminlyöntien laatua ja korjaustoimiin ryhtymistä. Esimerkiksi 50 naudan tapauksessa teko saatetaan katsoa törkeäksi, kun taas toisessa yli 50 naudan tapauksessa ei.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oikeuskäytäntö ei ole täysin yhtenäistä kvalifiointiperusteen osalta, mikä luo haasteita sekä syyttäjille että esitutkintaviranomaisille. Tutkimus osoittaa tarpeen selkeämmille tulkintalinjoille ja mahdollisesti tarkennuksille lainsäädäntöön.