Koneyrittäjien tulevaisuuden näkymät 2025
Katajavirta, Marja; Huhtala, Taru (2025)
Katajavirta, Marja
Huhtala, Taru
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104650
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104650
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten koneyritysten tulevaisuudennäkymiä vuonna 2025. Tuloksia vertailtiin vuoden 2024 tutkimukseen. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2025. Tutkimuslomakkeessa kysyttiin koneyrittäjien näkemyksiä yrityksen liiketoiminnan näkymistä, mm. kasvutavoitteista ja kehittymisen esteistä sekä omistuksen näkymistä, kuten omistajanvaihdoksista ja perheyrittäjyydestä.
Koneyrittäjien toimialoina olivat 50 % puunkorjuu, 41 % maanrakennus ja 3 % turveala. 62 % koneyrittäjistä on perustanut yrityksen itse ja kolmannes (33 %) oli tullut sukupolvenvaihdoksen kautta yrityksen jatkajaksi. 84 % vastaajista toimi yrittäjänä osakeyhtiössä. Koneyritysten kasvun haasteena oli toimialan korkea kustannustaso. Koneyritysten kasvua hidastaa myös osaavan työvoiman saatavuus. 56 % koneyrittäjistä koki rekrytoinnin vaikeana tai melko vaikeana. Koneyrittäjistä 99 % ei ollut laatinut kirjallista omistajanvaihdossuunnitelmaa. Yrityksen myyminen ja sukupolvenvaihdokset olivat valtavirtaa koneyritysten keskuudessa. 15 % perheyrittäjistä sukupolvenvaihdos oli tulossa kolmen vuoden sisällä. Omistajanvaihdosten suurimpina esteinä olivat rahoitus, verotus ja jatkajan löytyminen.
Koneyrityksen toimintaan osallistuu yrittäjän itsensä lisäksi perheenjäseniä, kuten lapset, puoliso, sisarukset tai vanhemmat. Perheen/suvun jäsenet toimivat työsuhteessa, osakkaana tai hallituksessa. Usein lapset olivat työsuhteessa koneyrityksessä. Puolisolla näyttää olevan tärkeä rooli koneyrityksen taustalla ilman mitään virallista roolia. Tulosten mukaan pk-yritykset ja erityisesti perheyritykset eivät ole kasvuhaluisia. He pyrkivät status quo tilanteeseen säilyttämällä nykyisen liikevaihdon ja henkilöstömäärän.
Toimenpidesuosituksissa ehdotetaan, että omistajanvaihdosteemaa täytyy ylläpitää esillä, omistajanvaihdoksista täytyy aktiivisesti viestiä sidosryhmille, metsäalan perustutkinnon ammatillista koulutusta täytyy markkinoida enemmän eri kanavissa sekä miehille että naisille ja myös alanvaihtajille.
Tutkimus toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Haluamme kiittää tutkimukseen osallistuneita, hankkeen rahoittajaa sekä Koneyrittäjät ry:tä yhteistyöstä.
Koneyrittäjien toimialoina olivat 50 % puunkorjuu, 41 % maanrakennus ja 3 % turveala. 62 % koneyrittäjistä on perustanut yrityksen itse ja kolmannes (33 %) oli tullut sukupolvenvaihdoksen kautta yrityksen jatkajaksi. 84 % vastaajista toimi yrittäjänä osakeyhtiössä. Koneyritysten kasvun haasteena oli toimialan korkea kustannustaso. Koneyritysten kasvua hidastaa myös osaavan työvoiman saatavuus. 56 % koneyrittäjistä koki rekrytoinnin vaikeana tai melko vaikeana. Koneyrittäjistä 99 % ei ollut laatinut kirjallista omistajanvaihdossuunnitelmaa. Yrityksen myyminen ja sukupolvenvaihdokset olivat valtavirtaa koneyritysten keskuudessa. 15 % perheyrittäjistä sukupolvenvaihdos oli tulossa kolmen vuoden sisällä. Omistajanvaihdosten suurimpina esteinä olivat rahoitus, verotus ja jatkajan löytyminen.
Koneyrityksen toimintaan osallistuu yrittäjän itsensä lisäksi perheenjäseniä, kuten lapset, puoliso, sisarukset tai vanhemmat. Perheen/suvun jäsenet toimivat työsuhteessa, osakkaana tai hallituksessa. Usein lapset olivat työsuhteessa koneyrityksessä. Puolisolla näyttää olevan tärkeä rooli koneyrityksen taustalla ilman mitään virallista roolia. Tulosten mukaan pk-yritykset ja erityisesti perheyritykset eivät ole kasvuhaluisia. He pyrkivät status quo tilanteeseen säilyttämällä nykyisen liikevaihdon ja henkilöstömäärän.
Toimenpidesuosituksissa ehdotetaan, että omistajanvaihdosteemaa täytyy ylläpitää esillä, omistajanvaihdoksista täytyy aktiivisesti viestiä sidosryhmille, metsäalan perustutkinnon ammatillista koulutusta täytyy markkinoida enemmän eri kanavissa sekä miehille että naisille ja myös alanvaihtajille.
Tutkimus toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Haluamme kiittää tutkimukseen osallistuneita, hankkeen rahoittajaa sekä Koneyrittäjät ry:tä yhteistyöstä.
