Raiskauksen suostumusperusteisuuden vaikutus : syyttäjien näkemyksiä
Viljamaa, Sonja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527161
Tiivistelmä
1.1.2023 voimaan astui seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa keskeisenä muutoksena raiskaus määriteltiin suostumusperusteiseksi. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä suojata henkilökohtaista koskemattomuutta.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään uudistuksen tuomia vaikutuksia haastattelemalla neljää syyttäjää, joilla on kokemuksia uuden lain soveltamisesta ennen lakikäytännön vakiintumista. Tutkimuksessa kartoitettiin syyttäjien kokemuksia ja ajatuksia liittyen vapaaehtoisuuden ilmaisuun, tahallisuuteen, tuomitsemiskynnykseen sekä esitutkintaviranomaisen toimintaan. Tutkimustulosten ja johtopäätösten avulla voidaan tarkastella uudistuksen toimivuutta ja sen ongelmakohtia.
Tutkimustuloksissa ilmenee, että uudistuksen kokonaisvaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida, sillä käsiteltyjä rikostapauksia on vielä rajallinen määrä. Haastateltavat olivat kuitenkin havainneet, ettei uudistus tarjonnut helpotusta näyttöongelmia koskeviin kysymyksiin. Haastateltavien mukaan tahallisuuteen liittyy hankalia rajanvetoja, joihin toivotaan helpotusta korkeimman oikeuden ratkaisujen kautta. Tuomitsemiskynnyksessä tapahtuvia muutoksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Haastateltavien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ennen riittäväksi todettu välillinen näyttö enää riitä ja asianomistajan kertomukselta vaaditaan enemmän. Osa haastateltavista raportoi, että eri tuomarit saattavat antaa samankaltaisiin tapauksiin erilaisia ratkaisuja.
Haastateltavat olivat tyytyväisiä esitutkintaviranomaisen toimintaan ja työskentelyn laatuun. Haastatteluiden pohjalta kerätyt konkreettiset vinkit syyttäjiltä poliisille on koottu listaksi käsikirjaan, jossa esitellään vinkit ensipartioille, tutkijoille sekä tutkinnanjohtajille. Käsikirjan avulla tarjotaan poliisille yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä tarkistuslista raiskaustapauksiin ja sitä voidaan soveltaa muihinkin rikosnimikkeisiin.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään uudistuksen tuomia vaikutuksia haastattelemalla neljää syyttäjää, joilla on kokemuksia uuden lain soveltamisesta ennen lakikäytännön vakiintumista. Tutkimuksessa kartoitettiin syyttäjien kokemuksia ja ajatuksia liittyen vapaaehtoisuuden ilmaisuun, tahallisuuteen, tuomitsemiskynnykseen sekä esitutkintaviranomaisen toimintaan. Tutkimustulosten ja johtopäätösten avulla voidaan tarkastella uudistuksen toimivuutta ja sen ongelmakohtia.
Tutkimustuloksissa ilmenee, että uudistuksen kokonaisvaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida, sillä käsiteltyjä rikostapauksia on vielä rajallinen määrä. Haastateltavat olivat kuitenkin havainneet, ettei uudistus tarjonnut helpotusta näyttöongelmia koskeviin kysymyksiin. Haastateltavien mukaan tahallisuuteen liittyy hankalia rajanvetoja, joihin toivotaan helpotusta korkeimman oikeuden ratkaisujen kautta. Tuomitsemiskynnyksessä tapahtuvia muutoksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Haastateltavien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ennen riittäväksi todettu välillinen näyttö enää riitä ja asianomistajan kertomukselta vaaditaan enemmän. Osa haastateltavista raportoi, että eri tuomarit saattavat antaa samankaltaisiin tapauksiin erilaisia ratkaisuja.
Haastateltavat olivat tyytyväisiä esitutkintaviranomaisen toimintaan ja työskentelyn laatuun. Haastatteluiden pohjalta kerätyt konkreettiset vinkit syyttäjiltä poliisille on koottu listaksi käsikirjaan, jossa esitellään vinkit ensipartioille, tutkijoille sekä tutkinnanjohtajille. Käsikirjan avulla tarjotaan poliisille yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä tarkistuslista raiskaustapauksiin ja sitä voidaan soveltaa muihinkin rikosnimikkeisiin.