Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja suorituskyvyn muodostuminen eräillä Kanta-Hämeen toisen riskiluokan alueilla

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja suorituskyvyn muodostumista Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toisen riskiluokan alueilla, jotka sijaitsevat maantieteellisesti erillään ensimmäisen riskiluokan ruuduista. Tutkimuksen lähtökohtana on havainto siitä, että vaikka näillä alueilla tapahtuu merkittävä osa pelastustoimen tehtävistä, niiden toimintavalmiuden toteutumista ei ole tarkasteltu yhtä systemaattisesti kuin ensimmäisen riskiluokan alueilla. Työssä keskitytään erityisesti sopimuspalokuntien rooliin pelastustoiminnan ensimmäisessä vasteessa ja siihen, miten niiden toimintakyky vaikuttaa alueellisen palvelutason toteutumiseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin PRONTO-järjestelmästä kerättyä aineistoa vuosilta 2020–2025. Tarkastelun kohteena olivat kolme aluetta: Humppila, Iittala ja Loppi. Näiden alueiden tehtäväprofiilit, toimintavalmiusaika, yksiköiden vahvuudet ja pelastustoiminnan johtamisen toteutuminen analysoitiin yksityiskohtaisesti. Tulokset osoittavat, että pelastustoiminnan suorituskyky rakentuu laajalta alueelta kootuista resursseista, mutta sen toteutuminen vaihtelee alueittain. Erityisesti sopimuspalokuntien miehityksen riittävyys ja lähtövalmius osoittautuvat kriittisiksi tekijöiksi. Työssä havaittiin, että vaikka palvelutasopäätöksessä asetetut tavoitteet saavutetaan osittain, toimintavalmiuden toteutumisessa on alueellisia eroja, jotka voivat asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset vaatimukset korostavat entisestään tarvetta kehittää paikallista suorituskykyä. Johtopäätöksissä esitetään, että sopimuspalokuntien tukeminen on välttämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tarvitaan myös uusia ratkaisuja, kuten kärkiyksiköitä tai usean viranomaisen yhteisiä yksiköitä, jotta toimintavalmius voidaan turvata yhdenvertaisesti. Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa pelastustoiminnan suunnittelun tueksi ja toimii pohjana jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin syventää ymmärrystä sopimuspalokuntien kyvykkyyksistä ja kehittämistarpeista laadullisin menetelmin.